Osmo A. Wiion ensimmäinen laki inhimillisestä viestinnästä (“Viestintä epäonnistuu aina – paitsi sattumalta”) huvitti minua fuksisyksynä erittäin paljon. Naureskelimme vuosikurssilaisteni kanssa hyvin tehtyä alavalintaamme: ei haittaisi vaikka mokaisi, sillä pieleen

Eräs yhteistyökumppanimme esitti kerran mielenkiintoisen kysymyksen työpajaa valmistellessamme: ”Mieti, jos olisi esiintymiskammoinen viestintäkonsultti. Mitähän siitäkin tulisi?” Uskokaa tai älkää, siitä voi tulla paljonkin.

Politiikan huima kevät ja kesä sysäsivät pohtimaan populismia sekä 140 merkkiin typistetyn viestinnän vaaroja.

Ihmiset logon takana ovat yrityksen tärkein media − ainutlaatuinen, persoonallinen sisältö taas digiajan vahvinta valuuttaa.

Kaupankäynti pyörittää maailmaa. Hyvä myyjä tuntee tuotteensa ja on innokas bisneksen tekijä. Vaikuttava ja tulosta tekevä myyjä omaa myös hienotunteiset vuorovaikutustaidot ja asiakasta kunnioittavan empatiakyvyn.

Vaikuttajamarkkinointi on tehokas osa kokonaisvaltaista viestintää. Se on kohdennettua, ja se tavoittaa. Korjaa siis käsityksesi vaikuttajamarkkinoinnista!

Huumori on aina ollut yritysmaailmassa kaksiteräinen miekka. Onneksi kuitenkin nykyään yhä useampi brändi ymmärtää, kuinka tärkeää on saada ihmiset nauramaan.

Presidentti Koiviston kuolema nosti monissa ikätovereissani tunteet pintaan. Sosiaalinen media täyttyi Koivistoa muistelevista viesteistä, joista osa kertoi hyvinkin henkilökohtaisesti, mitä presidentti heille merkitsi. Kenties kuolema palautti usealle mieleen nostalgiset lapsuudenmuistot,

Monet terveysalan toimijat kärvistelevät viestinnällisten vaatimusten keskellä ilman suuntaa. Tässä blogikirjoituksessa kerron, mitä pitää huomioida, jos haluaa olla terveysalalla tunnustettu asiantuntija.

Firma kuin firma pyrkii esittämään meille parhaat kasvonsa. Yritykset haluavat olla luotettavia, viihdyttäviä, rakastettavia – kuin ystäviämme. Vai haluavatko? Ja haluammeko mekään tätä?