Koronaviruksen aiheuttamat muutokset ovat lyhyessä ajassa kääntäneet suomalaisten arjen päälaelleen. Tilanteella on kauaskantoisia seurauksia, joista monet varmasti selkeytyvät vasta myöhemmin, mutta jo nyt yksi asia on selvää: aitouden merkitys korostuu

Viimeistään koronapandemia pakottaa yritykset ja organisaatiot pohtimaan toimivia etätyöskentelytapoja ja kehittämään etätyökulttuuria. Mitä tulisi muistaa viestiessämme etänä ja miten luoda parempia etäkokouksia ja -kokemuksia? Lue vinkit!

Kriisin hetkellä on myöhäistä luoda hyvää, osaavaa kriisiviestinnän kulttuuria yritykseen. Siihen on yksi merkittävä syy. Kriisiviestintä nimittäin lähtee arvoista, jotka ilmenevät tekoina ja vakiintuneina toimintatapoina.

Erään mainostoimiston toimitusjohtaja ehdotti kerran alkaneen yhteistyön raameiksi seuraavaa: ”Me hoidetaan tämä kokonaisuus, kirjoittakaa te sitten lopuksi tiedote.” Vaikka heitto oli tarkoitettu ystävällismieliseksi piruiluksi, piili sanojen takana silti totuudenjyvä, mikä

Mukavuus tekee paluun. Vuorovaikutustaidot ja kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on iso trendi, jopa ihmiskunnan kohtalon kysymys.

Koska yritykset ovat osa yhteiskunnan ekosysteemiä, ohjaavat megatrendit liiketoimintaa aina enemmän. Jossain vaiheessa ehkä jopa täysin. Siksi niihin kannattaa tutustua, ja ymmärtää mikä vaikutus omaan liiketoimintaan on.

Yrityksillä ei ole tunteita, ihmisillä on. Yksilön viestinnän sävy on vähintään yhtä tärkeää kuin näkyvät kampanjat. Se vaikuttaa sisäiseen kulttuuriin ja välittää työnantajamielikuvaa.

Yleisöä innostavan ja mieleenpainuvan esiintymisen perusta on olla tietoisesti läsnä kehollisesti ja äänellisesti. Miten tämän taidon voisi oppia?

Organisaatioiden suurin haaste on se, etteivät strategia tai viestintä sykähdytä työntekijöitä, saati informaatioähkyssä kamppailevia asiakkaita.