Maailma muuttuu, Eskoseni. Ja se muuttuu erityisesti johtajille. Hämyiset sika(ri)kerhot ja niissä käytetty retoriikka eivät kuulu enää uskottavien nykyjohtajien suuhun. Myös viivan alle jäävän numeron tuijottamisen sijaan johtajien prioriteettien on muututtava, mikäli he haluavat yrityksiensä kasvavan, pitävän työntekijänsä ja siinä sivussa omankin työpaikkansa.

Pelkästään kahisevan perään kuolaaville kauppaneuvospaukuille ei ole tilaa huipulla. Sen oppi kantapään kautta Postin Heikki Malinenkin. Malisen ottaessa vastaan toimitusjohtajan pestin, oli hänelle asetettu tavoitteita. Kaikki tavoitteet liittyivät tuloksen parantamiseen ja kasvun aikaansaantiin. Näihin asioihin Malinen keskittyikin ja onnistui tavoitteissaan. Mutta millä hinnalla? Kansan keskuudessa Posti nähdään kylmänä, tuloskeskeisenä korporaationa, jonka johtajat nauttivat luksuselämästä työntekijöiden kustannuksella.

Pelkkiä euronkuvia silmissään näkevät johtajat eivät useinkaan ole hyviä esimiehiä. Nokian Jorma Ollilalla oli myös keskeinen rooli Nokian nousussa. Esimiestaidoista ei häntä kuitenkaan voi kehua, sillä yrityksen sisällä häntä syytettiin pelon ilmapiirin lietsomisesta. 

Menneisyydessä mahdolliset rikkeet tai huonot esimiestaidot katsottiin helposti sormien läpi, sillä tärkeintä oli, että rahaa virtasi taloon. Saatettiin jopa ajatella, että rapatessa roiskuu välillä on pakko olla vähän kylmä ja kova, jotta saadaan tuloksia aikaan. Uuden aikakauden ja milleniaalisukupolven myötä mielipiteet ovat muuttuneet. Suuryritysten johtajia syynätään tarkkaan ja mahdolliset luurangot kaivetaan herkästi päivänvaloon. Työntekijät ovat myös herkempiä älähtämään tarvittaessa julkisestikin, mikäli he kokevat tulleensa väärinkohdelluiksi. Salaisuuden verhoja ei ole enää olemassa – tai ainakin ne ovat ohuemmat.

Miten olla hyvä johtaja vuonna 2020?

Missio, visio, arvot. Merkityksellisyys. Vastuu. Hyvän tekeminen. Nämä ovat sanoja, jotka kuuluvat päällimmäisinä nykypäivän johtajan sanavarastoon.

Inhimillisyys ja tunneäly ovat nykyjohtajan tärkeimpiä ominaisuuksia. Niinkin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin, hyvään johtajuuteen ei monesti tarvita muuta kuin se, että on hyvä ihminen. Se, mitä ajattelet maailmasta ja miten kohtelet ihmisiä ympärilläsi ovat ratkaisevia tekijöitä. Bisnesäly ja -vainu ovat toki edelleen tärkeitä, sillä loppujen lopuksi ilman rahaa yritykset eivät pysyisi pystyssä. Ne kun eivät menesty pelkillä hymyillä ja haleilla. Mutta uskon vakaasti siihen, että tulos seuraa perässä, kun yrityksellä ja etenkin sen johdolla on prioriteetit ja arvot kunnossa. Silloin työntekijät ovat motivoituneita ja yrityksen missiolle omistautuneita. Tällöin yritys myös vastaa selkeään tarpeeseen ja kysyntään sekä pyrkii omalta osaltaan muuttamaan maailmaa paremmaksi.

Johtaja, tee siis kaikille ympärilläsi selväksi, ettei sinulle tärkeintä ole oma paksu palkkapussi tai bonukset, vaan että haluat ensisijaisesti toimia oikein. Silloin osoitat, että olet kuunnellut niin laajoja massoja kuin omaa henkilöstöäsi. Muutoin saatat päätyä siihen samaan tilanteeseen, mihin valitettavan moni vanhan liiton johtaja, joka väheksyi tärkeimpien kohderyhmiensä toiveita, on joutunut. 

Äläkä nyt hyvä ihminen ole huono ihminen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *