Lomaltapaluun kunniaksi Duunitori julkisti elokuun alussa kyselyn 2000 suomalaisen tunnelmista palata takaisin töihin. 45 prosenttia suhtautui siihen neutraalisti, 37 prosenttia vastaajista koki sen ahdistavaksi ja vain pieni osa palaa töihin hyvillä mielin. Syitä olivat muun muassa huono työilmapiiri, arvostuksen puute, jatkuva kiire ja merkityksettömyyden tunne. Onko näillä työpaikoilla missio hukassa?

Merkityksettömyyden tunne työssä kumpuaa ihmisen psykologisesta tarpeesta tuntea itsensä tärkeäksi, tulla kohdatuksi ja nähdyksi. Vuorovaikutustaidoilla ja kyvyllä kohdata ihmisiä erilaisine tarpeineen on suuri merkitys työelämässä. Esimiehillä onkin kontollaan tärkeä tehtävä: heidän pitää tunnistaa yksilölliset johtamistarpeet, kunkin henkilökohtaiset suorituspaineet, stressitekijät ja vahvuudet.

Samaan aikaan jokaisen työntekijän vastuulla taas on kyseisten piirteiden tunnistaminen itsessään, palautteen hakeminen ja näistä asioista keskusteleminen.

Johtajilla ja viestijöillä on vastuu merkityksen rakentumisessa

Johtajien ja yhteisöviestinnän tekijöiden tulisi ymmärtää viestinnässään ihmisten psykologiset tarpeet: tarve liittyä yhteisöön, tarve tuntea itsensä tärkeäksi ja tarve tuntea olonsa turvalliseksi. Kun yritys tai yhteisö viestii tavoitteistaan, suuremmasta missiosta tai unelmasta tulevasta, se luo merkitystä työlle ja ihmisten henkilökohtaisille missioille.

Jos Duunitorin kyselyä on uskominen, oma missio ei selvästikään toteudu kaikilla työikäisillä. Työnantajien olisikin hyvä miettiä, onko työnantajamielikuva kirkas ja yrityksen tulevaisuudenkuva ja tehtävä selvästi viestitty? Annammeko tarpeeksi eväitä kirkkaisiin työidentiteetteihin? Olemmeko vahvistaneet työelämän ihmissuhdetaitoja?

Missio tuntuu kuitenkin olevan kovin suuri sana. Aikoinaan puhuttiin kutsumuksesta, minkä vuoksi missiokin saatetaan yhdistää sanana liian suureen kehykseen. Joissain tilanteissa voikin olla parempi puhua henkilökohtaisen mission sijaan vaikkapa työtehtävän tärkeydestä osana isoa kokonaisuutta, vahvuuksien löytämisestä tai osaamisen kirkastamisesta.

Yksi hienoimmista työn merkityksellisyyden sloganeista on Puolustusvoimilla: ”Tee työtä, jolla on tarkoitus.”

Jokaisella yhteisöllä on missio – se on vain tuotava esiin

Kaikille yhteisiä työelämän taitoja ovat ihmissuhdetaidot eli viestintä- ja vuorovaikutustaidot. Ne ovat taitoja, joita voimme kaikki kehittää. Niiden hiominen ja yhteisistä pelisäännöistä sekä arvostuksen osoittamisesta sopiminen luovat yhtenäisyyttä, sopua ja hyvinvointia. Kun hyvään kulttuuriin yhdistetään vielä yhteiskunnallinen vastuu, jota yritys tai yhteisö toiminnallaan kantaa, työn koettu merkityksellisyys syvenee entisestään.

Merkityksellisyyden kokeminen työelämässä lisää ihmisten sitoutumista ja työn tehokkuutta, siksi siihen kannattaa panostaa. Jokaisella yhteisöllä tai yrityksellä on tarina, missio ja visio – unelma tulevasta, jotka saadaan parhaiten esiin viestinnän strategiatyöllä. Sen ei tarvitse olla monimutkaista.

Olemme pitäneet muun muassa Microsoft Suomen partnereille ajatusjohtajuustyöpajoja, joissa on kiteytetty yritysten missiota, visiota, arvoja ja erottavia tekijöitä. Niiden avaamisesta on koettu saman tie arvoa asiakasyhteistyöhön ja henkilökohtaiseen sitoutumiseen. Lue lisää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *