Entistä useammat asiat ovat tulevaisuudessa kiinni hyvästä viestinnän suunnittelusta ja varautumisesta sekä uuden viestintäkulttuurin omaksumisesta.

Johdon viestintämyönteisyys on menestyksen elinehto. Viestintäammattilaiset eivät voi tehdä mustaa valkoiseksi, jos sisäinen viestintä ei toimi ja ulkoinen viestintä tuntuu johdosta pakolliselta lisätoiminnolta.

Ihminen on syntyjään tarinankertoja. Tarinointi on tapa selittää maailmaa ja viestiä toistemme kanssa, oli sitten taustavaikuttimena yritys tehdä vaikutus, inspiroida, saada aikaan muutos tai vaikuttaa vastaanottajaan jollain tavoin.

Viestintä on päivittäistä työtä sanojen kanssa. Sanojen ja synonyymien pyörittelyä, etsimistä, vaihtamista ja kokeilua. Koko ala perustuu sanoihin, kirjaimiin, virkkeisiin, lauseisiin ja metaforiin. Sanoilla on niistä kaikista eniten merkitystä.

Viestinnän opiskelijat Helsingin yliopistosta tutustuivat Ahjon arkeen yrityssafarilla neljän päivän verran. Media ry:n opiskelijat perehtyivät erityisesti kriisiviestintään ja myös haastattelivat Maija Hakalaa aiheesta. Tässä heidän kirjoituksensa siitä, mitä kuuluu kriisiviestinnän

Kuka rikkoi embargon? Onko embargo enää nykymaailmaan sopiva käytäntö? Onko Cheekistä kertova kirja hyvä? Mitä näillä asioilla edes on väliä?

Companies can often be more effective in achieving their commercial goals if they try to create value for all of their stakeholders, argues Carl Fredrik Sammeli.

Psykologian tohtori Emma Seppälä vakuuttaa, että onnellisuus ja menestys ovat meidän kaikkien ulottuvilla. Ensin meidän on kuitenkin osattava muuttaa ajatusmallejamme.

13.9. vietetään maailmanlaajuista positiivisen ajattelun päivää. Mitäpä jos olisimme voineet kääntää viestinnällä vuoden ikävimmät otsikot positiivisiksi?

Valovoimaisissa organisaatioissa vahvat arvot luotaavat suuntaa. Menestyvät organisaatiot viestivät omista arvoistaan myös muille.