Näkemyksiämme

Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.

Sinä sanoitat todellisuutta

Viestintä on päivittäistä työtä sanojen kanssa. Sanojen ja synonyymien pyörittelyä, etsimistä, vaihtamista ja kokeilua. Koko ala perustuu sanoihin, kirjaimiin, virkkeisiin, lauseisiin ja metaforiin. Sanoilla on niistä kaikista eniten merkitystä.

Kirjoittaja

Eri sanoilla, niiden vivahteilla ja vivahteiden välittämillä hiljaisilla signaaleilla on paljon eroavaisuuksia. Jokainen sana, jonka valitset, viestii jotain ja saattaa muuttaa koko lauseen merkityksen. Kaikilla meillä on tästä varmasti hyviä esimerkkejä – niin hyvässä kuin pahassa. Epätarkka viesti jättää tulkinnanvaraa, mikä voi johtaa väärinymmärryksiin.

Me sanoitamme maailmaa, ja yritykset omaa tekemistään. Jokainen meistä viestii nykyään. Siksi on tärkeää miettiä kielenkäyttöä sanatasolla ja ottaa aktiivinen rooli kielenkäytössä ja sen uudistamisessa. Kyky käyttää kieltä rikkaasti erottaa taitavan viestijän keskinkertaisesta.

Kovin usein ihminen kuitenkin vakiintuu kirjoittamaan tietyllä tavalla tai käyttämään totuttuja sanoja. Olisiko aika rikastaa välittämääsi maailmaa? Voit esimerkiksi hioa hissipuheesi kuvastamaan ilmaisusi huippuhetkeä, ja näin käyttää merkittävät sekunnit harkitusti. Kielenkäyttöä voi itse harjoittaa ja rikastuttaa. Kieli on myös suuri osa kulttuuriamme.

Yleisö ei välttämättä käsitä toistuvaa jargonia, vaikka sanat olisivat sinulle itsellesi kohauttavia. Toistuvan termin tilalle voit keksiä vaikka tietoa enemmän välittävän ilmaisun. Kohderyhmälle on tärkeintä aina selkeät, ymmärrettävät viestit.

Mehustelun ja höntsäämisen hetki on tullut

Kuinka asiat ja merkitykset ovat saaneet oman sanansa? Kuinka sana syntyy, ja kuinka se vakiintuu käyttöön?

Uusia sanoja syntyy muun muassa lainasanoista, yhdistämällä kaksi sanaa, sekoittamalla niitä yhteen tai lyhentämällä. Joskus brändin nimi vakiintuu yleisnimeksi, joka käsittääkin kaikki kategorian tuotteet, esimerkiksi aspiriini ja teflon.[1]

Viimeisimpiä Kielitoimiston hyväksymiä sanoja ovat muun muassa mehustella, suppailla, höntsätä, nyksä, heraproteiini, emoji, burkini, hamppari, laastarisuhde, jösses ja raakaruoka.

Kaikki sanat eivät kuitenkaan päädy sanakirjaan saati aktiiviseen käyttöön. Ne jäävät historiaan ehdotuksiksi. Onpahan single-äänilevyn nimeksi ehdotettu termiä ”yksile”, ja jo 1800-luvulla urheilusta toivottiin ”kiistoa”. Myös historian tilalle on ehdotettu ”tosinetta”. Ei huonoja, vai mitä?

Osa ehdotuksista kyllä päätyy Kielitoimiston sanakirjaan, mutta floppaakin saman tein. Lopullisen päätöksen tekee kansa.

Haluatko kuulla lisää sanojen taiasta tai liiketoimintasi sanoittamisesta? Lue lisää tekstipajastamme.

 

[1] Yule, George. 2006: 53–59. The Study of Language. Cambridge: Cambridge University Press.

Jaa artikkeli

Liiketoimintalähtöinen viestintä – mitä ja miten?

  Viestintäkonsultteina näemme monia erilaisia viestintäkulttuureita. Menestyvissä organisaatioissa viestinnän merkitys on ymmärretty; niissä panostetaan osallistamiseen, ihmislähtöiseen johtamiseen ja sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. Asetetut tavoitteet toteutuvat vain, jos ihmiset ovat tietoisia siitä,

LUE LISÄÄ
People in the subway

Uteliaisuus on viestijän suurin voimavara

  Täysi juna, bussi tai ratikka: yleensä ensimmäisenä kaivamme kuulokkeet korvillemme. Myös kauppareissun aikana houkutus tuttuun ja turvalliseen podcastiin nostaa päästään. Entä jos jättäisitkin kuulokkeet ensi kerralla kotiin?

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä

Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Voit myös varata ajan 15min pikakonsultointiin tai käyttää chatia.

Tilaa uutiskirjeemme

Tilaa uusimmat blogitekstit suoraan sähköpostiisi!