Organisaatiot käyttävät rekrytointiin valtavasti aikaa ja usein myös melkoisia summia rahaa. Silti välillä menee metsään. Vai pitäisikö näin joulun tienoilla sanoa että pipariksi? Mahtaako vika oikeasti olla rekrytoinnissa vai saattaisiko

Tehtävänäsi on briiffata uusi projekti työkaverillesi. Miten voit varmistaa, että juttu ei rönsyile ohi aiheen tai ohjeistuksen idea katoa matkan varrella? Ratkaisu on rakentaa briiffi kakkureseptin mallin mukaan. Kukapa ei

Kuinka monet ostokset perustuvat aitoon tarpeeseen? Aika harvat. Entä kuinka monet hankinnat ovat varsin epärationaalisia? Aika monet. Toisinaan tarpeen kanssa puuhastelu onkin sen täyttämistä tärkeämpää.

Viestintä on asiakaspalvelua, ja tiedottajat ovat nyt viestinnän omavalmentajia.

Suomen kieli on vivahteikasta, kaunista ja monipuolista. Silti yritysten nimivalinnoissa turvaudutaan turhan helposti anglismeihin.

Monessa organisaatiossa sisäinen viestintä on edelleen yksisuuntaista tiedottamista sen sijaan, että ruokittaisiin avointa keskustelua. Toimiva vuorovaikutus on välttämätöntä yrityksille, jotka haluavat menestyä.

Viime viikolla kuulimme uutisia siitä, että Suomi lanseeraa ensimmäisenä maailmassa omat emojit. Sanotaan, että emojit lisäävät viestiemme tunnetta. Ne eivät kuitenkaan voi yksinään korvata sitä, että joku omin sanoin kertoo,

Oma idea tai mielipide on usein kaikista paras ja arvokkain. Ilman perusteluja mullistavinkin viesti tai ajatus on kuitenkin hyödytön, mikäli sen merkitys ja hyödyt eivät avaudu muille.

Vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa on kansalaistiedotuksen ytimessä. Julkishallinnon on mentävä sinne, missä kansalaisetkin ovat. Heidän palvelemisensa edellyttää aitoa keskustelua, ja some kutsuu avoimeen vuoropuheluun.

Arvostaminen on kirjattu useimpien yritysten arvoihin. Mutta onko se vain kauniita ajatuksia tai tunne syvällä sisimmässä? Miten arvostaminen näkyy käytännössä?