Dopamiinihormonin avulla voidaan ymmärtää, miksi visuaalisuus on tärkeää. Miellyttävä esitystapa tekee sisällöistä houkuttelevampia.

Terveysasiantuntijuudessa on tapahtumassa metamorfoosi. Maailma muuttuu ja niin käy asiantuntijuudellekin. Kutsun tämän ajan ihannekuvaa terveysasiantuntijasta uuden ajan kylälääkäriksi.

Aloin huvikseni ja treenatakseni aivonystyröitäni listaamaan muistissani olevia huippujohtajien kohtaamia kriisejä. Mietin mitä yhteistä niillä on ja olisiko ylipäätään mahdollista välttää tietyt perusvirheet.

Donald Trump on siirtänyt poliittisen small talkin aivan uudelle tasolle, toteaa avoin kirje USA:n presidentille.

Keneen luotat, kun haluat kuulla, onko yritys hyvä työnantaja? Entä kuinka sitä johdetaan? Kuka antaa kasvot yhteisille onnistumisille ja päämäärille?

“Kiinalainen kriisiä kuvaava merkki ”Weiji” koostuu kahdesta osasta, joista toinen merkitsee vaaraa ja toinen mahdollisuutta. Kriisi voidaan määrittää päätöksentekoa vaativaksi tilanteeksi, jolloin päätös luo edellytykset uuden mahdollisuuden toteutumiselle. Näin kriisi

Karma on – yksinkertaistaen – uskomus siitä, että hyvät teot tuovat tekijälleen hyviä asioita ja pahat teot pahoja. Työntekijälähettilyys taas on nyt jo epäseksikäs termi, joka tuo mieleemme tympiintyneitä duunareita

Digitalisaatio ja tekoäly eivät välttämättä poista työpaikkoja, mutta ne muuttavat ammatteja ja toimialoja. Robotit alkavat hoitaa teknisen suorituksen, kun taas ihmisten rooli asiakkaan kohtaajina korostuu.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin viestintätaitoja on kehuttu. Hän on loistava puhuja. Mutta ovatko viestintätaidot yhtä kuin hyvä puhe. Eivät.

”Mä liikun kriisistä kriisiin, kuljen komein askelin / Tahdon ettei mikään ois kuin ennenkin” – Ismo Alanko: Kriisistä kriisiin