Eduskunta on maamme ehkä julkisin keskusteluareena. Siksi sen jäsenten olisi opeteltava uudelleen keskustelemaan asiallisesti ja sivistyneesti. Yritysmaailmassa sen sijaan jo ymmärretään asiallisen ja vastapuolta kunnioittavan retoriikan merkitys.
Yritysten ja julkisten organisaatioiden tehtävänä on parantaa maailmaa teko kerrallaan. Ajatusjohtaja näyttää mallia muille, se viestii vahvasti ja vaikuttavasti arvoistaan. Kyseessä on myös meidän ahjolaisten tärkein motivaatiotekijä työllemme – asiakkaittemme
Elokuussa 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista mainostavista yrityksistä on sisällyttänyt vastuullisuuden strategiaansa. Markkinointi & Mainonta -lehti otsikoi tutkimuksensa: ”vastuullisuudesta on tullut valtavirtaa”. Kaupallisia mittareita sen sijaan on vain
Perimmäiset syyt epäonnistuneeseen henkilöstöjohtamiseen juontavat juurensa kahteen teemaan: johtamiseen ja työn merkityksen puutteeseen. No, miten henkilökunta sitten saadaan tekemään sitä, mitä johtaja sanoo?
Itseohjautuvuus ei sovi kaikille eikä kaikkiin tilanteisiin. Varsinkin muutoksissa, kuten asiakaslähtöiseksi muuttuminen, nopea digitalisoituminen tai yt-neuvottelut, vahva johtajuus ja esimiestyö vastaavat paremmin odotuksia. Muutosta pitää johtaa.
Työn merkityksellisyys on pohdituttanut minua tänä(kin) kesänä. Mitä minun pitäisi tällä elämällä tehdä ja mihin käyttää aikaa? Mikä merkitys on työlläni? Teenkö oikeita asioita? Voinko parantaa maailmaa viestintäkonsulttina?
Koin tämän kesän SuomiAreenassa pienen shokin, eikä se johtunut vain helteistä. Teknologiayritykset kunnostautuivat puhumalla terveydenhoidon tulevaisuudesta tuhdin argumentein ja rohkein esimerkein.
Suhtaudun työhöni intohimoisesti ja nautin siitä paljon. En ole kuitenkaan koskaan ollut näin loman tarpeessa.
Rohkeus ei ole helppoa, mutta se kannattaa – oli organisaatio millainen tahansa.
Uskon, että ydinsodan jälkeen maailmassa on varmuudella jäljellä kaksi asiaa: torakat ja itseään toistava jankkaus sananvapaudesta vailla aikuisten ihmisten vastuita.