Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.
Ilmastonmuutos ahdistaa. Digitalisaatio ahdistaa. Olemmeko kohta vain kylmiä kyborgeja? Onko inhimillisyydellä enää mitään sijaa tässä hullussa vihapuheen täyttämässä maailmassa?
Tuttua pohdiskelua ainakin minulle. Onneksi osallistuin taannoin seminaariin, jossa kahden päivän ajan käsiteltiin tulevaisuuden työelämää ja viestinnän roolia siinä. Sain helpotusta ja toivoa ahdistukseeni.
Digitalisaatio etenee? Kyllä, se on väistämätöntä. Mutta se on myös paras mahdollisuus pelastaa ilmastokatastrofin kynnyksellä huojuva planeettamme.
Inhimillisyys vähenee tekoälyn myötä? Ei, vaan sen tarve kasvaa. Kone suorittaa, mutta vain ihminen pystyy rakentamaan viisaan, levollisen ja positiivisen toimintaympäristön. Kun ihmisten välinen keskinäinen viestintä siirtyy yhä enemmän digitaaliseksi, vuorovaikutustaitojen merkitys lisääntyy: kyky osoittaa empatiaa, kuunnella ja lohduttaa on entistä arvokkaampaa.
Siksi tulevaisuuden työelämän tärkeimmät taidot liittyvät empatiaan ja vuorovaikutukseen. Meistä jokainen rakentaa omaa yhteisöään arkisissa kohtaamisissa, joten tätä ei voi ulkoistaa viestinnälle tai HR:lle. Kaikkien työntekijöiden tulee pohtia omia vuorovaikutustaitojaan ja miten voisi kehittää niitä.
Viestintä ja henkilöstöhallinto ovat kuitenkin avainasemassa siinä, millainen painoarvo empatia- ja vuorovaikutustaidoille organisaatiossa ja etenkin esimiestyössä annetaan. Empatian merkitys on valtava myös asiakaskohtaamisissa: on hypättävä asiakkaan nahkoihin ja kuviteltava, mitä haasteita hän joutuu taklaamaan omassa työssään.
Muutostilanteissa empatia korostuu. Johtaja on usein ehtinyt jo nuolla muutokseen liittyviä haavojaan jonkin aikaa ennen kuin uutiset julkistetaan muille – siksi hänen pitää antaa myös alaisilleen aikaa asioiden käsittelyyn.
Empatiaa on myös oivaltaa, että sellaista asiaa kuin ”muutosvastarinta” ei oikeasti ole olemassa. Monesti muutokset kohdistuvat ihan kohtuullisesti toimiviin asioihin, joiden muuttamisen kyseenalaistaminen on normaali ja terve reaktio – ei pahansuopaa vastarintaa tai kiukuttelua. Vain rakentavan vuoropuhelun kautta johtaja saa selville, miltä muutokset työntekijän maailmassa näyttävät ja vain tällöin hän voi uskottavasti perustella uudistusten tarpeellisuuden. Oleellista on jälleen taito asettua toisen asemaan.
Toimiva vuorovaikutus rakentaa luottamusta. Siihen kuuluvat läpinäkyvyys ja rehellisyys sekä odotustenhallinta, sillä jokainen pienikin pettymys nakertaa uskottavuutta. Luottamus on organisaation kivijalka, jonka peruskiviä ovat yhteiset sopimukset ja pelisäännöt, joita kaikkien tulee kunnioittaa. Viestinnällä on oleellinen rooli niiden näkyväksi tekemisessä arjessa.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
Monessa organisaatiossa kaikki viestivät: asiantuntijat, esimiehet, projektipäälliköt. Se tekee viestinnästä tehokasta ja ketterää, mutta samalla viestinnän laatu alkaa helposti vaihdella. Tässä kohtaa tekoäly voi olla korvaamaton apu.
Miten lääkeyhtiön kannattaa lisätä tautitietoisuutta sääntelyn rajoissa? Vastaus löytyy strategisesta ja vaikuttavasta viestinnästä sekä siitä, miten potilaat, ammattilaiset ja yhteiskunta saadaan mukaan.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
