Erityisesti softapuolta on pitkään pidetty vastuullisena toimijana – se kun ei valmista mitään konkreettista, jonka hiilijalanjälkeä voisi helposti laskea. Alalla on perinteisesti maksettu maakohtaisesti reilua palkkaa, eikä työntekijöiden oikeuksissakaan ole ollut juuri moittimista.
Tulevaisuustutkija Andrew Winston julkaisi äskettäin näkemyksensä vuoden 2030 yhdeksästä megatrendistä. Niistä vähintään avoimuus, ilmastonmuutos, teknologiamuutokset koneälyineen sekä resurssipula tulevat koskettamaan ja koskettavat jo nyt teknologia-alaa.
Viime aikoina teknologiayrityksiä on jo alettu syynäämään tarkemmin niin median kuin tutkimustahojen toimesta. Vaikka suoria ihmisoikeusloukkauksia ei ole lööpeistä löydetty, on useammankin yrityksen yrityskulttuurista löydetty parannettavaa muun muassa tasa-arvokysymyksissä. ’Bro’-kulttuuri ei enää vetoa, kun alalle halutaan houkutella yhä enemmän naisia.
Viimeksi Nokia kertoi tutkineensa selittämätöntä epätasa-arvoa samojen tehtävien palkoissa. Talouselämän artikkelin mukaan 90 prosenttia epätasa-arvoisesta palkasta kärsineistä olivat naisia. Nyt nämä erot on nyt korjattu.
Yle puolestaan uutisoi digitalisaation kasvattavan energiakulutusta niin paljon, että tutkimusten mukaan tietotekniikka-ala vastaa jo 3-4 prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Ilmailualan vastaava prosentti on kaksi. Tietotekniikka-alan arvioidaan kasvavan 30 prosenttia vuosittain, mikä tulee tarkoittamaan huimaa kasvua myös energiankulutuksessa. Guardianin jo vuonna 2017 tekemä juttu povaa, että vuonna 2025 viestintäliikenne, eli käytännössä kaikki dataa käyttävät laitteet, vastaavat 20 prosentista sähkönkulutuksesta.
Lisäksi esimerkiksi älypuhelinten akkuihin ja muun digilaitteistojen käyttämään materiaalialkuperään on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota kuin myös laitteiden elinkaareen. Samalla on kyseenalaistettu, tarvitseeko arvokkaita raakamateriaaleja käyttäviä älypuhelimia uusia aina viimeisimmän mallin saapuessa.
Vastuullisuus on brändinrakennuksen kivijalka
Vastuullisuus on huonosti hoidettuna maineriski, mutta hyvin hoidettuna kilpailuetu niin alan huippuosaajia havitteleville, asiakkaille kuin sijoittajillekin. Mielikuvaa yrityksestä rakennetaan yhä enemmän vastuullisuuskysymysten kautta. Teknologia-ala on vasta joutumassa tarkemman syynin alle. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa tulemme näkemään enemmän uutisia aiheeseen liittyen.
Toivon mukaan iso osa otsikoista tulee olemaan lähtöisin yritysten omista aloitteista, kuten Nokian tapauksessa. Se nimittäin yleensä tarkoittaa hyviä uutisia. Palkkaeroista uutisointi olisi voinut olla myös täysin toisenlaista, ellei Nokia olisi nostanut sitä itse esille.
Teknologia-alalta odotetaan paljon hyvää myös ilmastonmuutoksen saralla. Monet innovaatiot ja uudet toimintatavat voivat vähentää päästöjä. Parhaassa tapauksessa ne muuttavat maailmaa. Sen yrittäminen itsessään on jo uutinen.
Me Ahjolla autamme yrityksiä muutoksessa ja rakennamme yhdessä asiakkaan kanssa rakkaudella heidän brändiä. Viestintä on paitsi sanoja, erityisesti tekoja. Tulevaisuuden ajatusjohtajat uskaltavat toimia vastuullisesti jo nyt, tai ainakin muuttavat jo yritystensä suuntaa. Maailman voi pelastaa samalla kun tekee bisnestä.
Oletko sinä jo kyydissä?
