Supportiivisella viestinnällä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan sosiaalisen tuen viestimistä. Se on tavoitteellista toimintaa, jossa tarkoituksellisesti haetaan, annetaan ja vastaanotetaan sosiaalista tukea. Omaa tuen tarvetta on tärkeää osata tunnistaa ja ilmaista sitä sanallisesti muille. Lisäksi tulisi kyetä kuuntelemaan toisen tarpeita ja osoittaa hänelle tukea. Ja kun apua tarjotaan, pitäisi se vielä osata ottaa vastaan.

Kuulostaa periaatteessa ihan helpolta, vai mitä? Todellisuudessa – kuten moni muukin tärkeä asia – nämä taidot kuitenkin unohtuvat arjen keskellä liian helposti.

Miksi tähänkin asiaan pitäisi kiinnittää huomiota?

Sosiaalinen tuki rakentaa tutkitusti koko työyhteisön hyvinvointia. Se auttaa hallitsemaan epävarmuutta, ja vahvistaa näin hyväksytyksi tulemisen ja elämänhallinnan kokemusta.

Usein sosiaalista tukea muistetaan viestiä helpommin työyhteisön uusimmille jäsenille. On helpompaa muistaa kysyä, miten uudella työyhteisön jäsenellä on sujunut, tai tarjota hänelle apua uusien työtehtävien suorittamiseen. Sosiaalinen tuki on kuitenkin yhtä tärkeää jokaiselle työyhteisön jäsenelle – niin esihenkilöasemassa olevalle kuin vertaiselle kollegallekin. Työpaikalla sosiaalinen tuki voi liittyä konkreettisen työtehtävän suorittamiseen tai ihan vaikkapa stressin purkamiseen.

“Kysy, mitä työkaverille kuuluu, ja anna tilaa mielen päällä olevien asioiden purkamiseen.”

Kaikki lähtee kuuntelemisesta ja palautteesta

Työpaikalla supportiivinen kuunteleminen on erityisen tärkeä taito, kun tukea haetaan tai sitä vastaanotetaan. Kiinnitä huomiota siihen, miten kuuntelet ja erityisesti siihen, miten osoitat kuuntelemista. Näennäinen kuunteleminen ei riitä. Jokaiselle meille kuulluksi tulemisen kokemus on tärkeä, ja siksi toisen osapuolen on myös huomattava käyttäytymisestäsi, että ihan oikeasti kuuntelet. Supportiivisen kuuntelemisen keinoja ovat huomion kiinnittäminen tuen hakijaan, verbaalinen reagointi, osallisuuden ilmaiseminen, sekä ymmärryksen ja ystävällisyyden osoittaminen. Näissä pääset jo pitkälle, kun keskityt, mitä toisella on sanottavana.

“Älä unohda palautetta. Se on kehittymisen kannalta keskeistä.”

Työyhteisön kehittymisen kannalta laadukas palautevuorovaikutus on keskeistä. Sama ohjenuora pätee supportiivisen työyhteisön kehittämiseen. Parhaimmillaan palautevuorovaikutus on rakentavaa dialogia, jossa kummallakin osapuolella on oikeus tulla kuulluksi, esittää kysymyksiä, näkemyksiä ja kommentteja. Onnistunut palaute on rakentavaa ja kannustavaa, ja se huomioi tilanteen ja tavoitteen sekä palautteen sisällön merkityksen vuorovaikutussuhteen kannalta. Se edellyttää keskittymistä, kuuntelemista sekä kiinnostusta palautteen saajaa ja hänen kehittymistään kohtaan. 

Jokaisen panos on tärkeä

Jokainen työyhteisön jäsen on mukana luomassa supportiivista ja hyvinvoivaa työyhteisöä. On hyvä kysyä, mitä itse tuo mukanaan työyhteisön vuorovaikutukseen, mitä muut tuovat, ja mitä kaikkea yhteisellä työpaikan vuorovaikutuksella voidaan mahdollistaa. Sekä omaa että työyhteisön vuorovaikutusta voidaan aina kehittää! Laadukkaalla vuorovaikutuksella tuetaan sitä, että työhön käytetty aika olisi meille kaikille mahdollisimman mielekästä.

Muista nämä vinkit arjessa:

• Opettele sanoittamaan tarpeitasi ja pyytämään matalalla kynnyksellä apua muilta. 
• Keskity kuuntelemaan, miten työkaverilla menee ja tarjoa apua tarvittaessa. Kysy työkaverilta, mitä hänelle kuuluu ja miten voisit auttaa häntä parhaiten.
• Anna työkavereille paljon palautetta. Jos työyhteisössäsi ei ole palautekulttuuria, positiivisella palautteella on helppo aloittaa. Keskity kehittävään ja rakentavaan palautteeseen. Yksi hyvä tapa on käydä keskustelua siitä, miten kukin vastaanottaa palautetta mieluiten. Onko esimerkiksi kahden kesken ja keskustellen käyty palaute sinulle luontevin tapa?
• Muista, että me kaikki asemasta riippumatta tarvitsemme tukea. Yksin ei tarvitse pärjätä.

Ahjo auttaa ja valmentaa mielellään kaikenlaisissa työyhteisön viestintätilanteissa! Ota rohkeasti yhteyttä tai varaa ilmainen pikakonsultointiaika verkkosivuiltamme.

Lähteet

Ala-Kortesmaa, S.& Puusa, A. (2019). Vuorovaikutukselliset työyhteisötaidot asiantuntijatyössä. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning, 17 (3).

Berlin, S. (2008). Innostava, lannistava, helpottava palaute: alaisten kokemuksia ja näkemyksiä esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta. Vaasan yliopisto, Acta Wasaensia, 198.

Burleson, B. R. & MacGeorge, E. L. (2002). Supportive Communication. Teoksessa Knapp, M. L. & Daly, J. A. (toim.) Handbook of Interpersonal Communication (3. ed.). Sage.

Mikkola, L. (2006). Tuen merkitykset potilaan ja hoitajan vuorovaikutuksessa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

Mikkola, L. (2019). Supportive Communication in the Workplace. Teoksessa Mikkola, L. & Valo, M. (toim.). Workplace communication. Taylor & Francis Group.

Mikkola, L. & Nykänen, H. (2019). Workplace Relationships. Teoksessa Mikkola, L. & Valo, M. (toim.), Workplace Communication. Taylor & Francis Group.