Taannoin Suomessa käytiin vilkasta keskustelua kahdesta sananvapautta koskettavasta aiheesta. Yksi oli ulkoministeri Timo Soinin osallistuminen virkamatkallaan abortinvastaiseen tilaisuuteen; toinen Pori Jazzin päätös irtisanoa tuleva toimitusjohtajansa Aki Ruotsala tämän homoseksuaalisuutta koskevista kommenteista.
Kuten usein kiistanalaisten mielipiteenilmausten kohdalla, kertyy tikunnokkaan nostetun henkilön taustatueksi äänekäs somejoukko. Tämä joukko penää usein, että eikö Suomessa enää ole sananvapautta ja eikö mistään saa enää esittää eriävää mielipidettä.
Sanan- ja mielipiteenvapaus ovat vapautta olla jotain mieltä jostain asiasta ja ilmaista se julkisesti ilman ennakkosensuuria tai pelkoa laillisista seuraamuksista. Suomessa ei Soinin ja Ruotsalan tapausten perusteella ole sananvapausongelmaa.
Case Soini: kun olet poliitikko
Kun ulkoministeri on virkamatkalla, hän toimii Suomen virallisena edustajana ja korkeimpana diplomaattina matkakohteessaan. Jos hän tällöin menee näkyvästi liputtamaan sellaisen aatteen puolesta, joka on selkeässä ristiriidassa Suomen linjan kanssa, hän ansaitsee tulla kyseenalaistetuksi ja kritisoiduksi. Se on politiikan arkipäivää.
Soini vetosi sanan- ja uskonvapauteensa sekä siihen, että hän osallistui mielenilmaukseen vapaa-ajallaan. Oikeudestaan olla valitsemaansa mieltä Soini on oikeassa, mutta aiheesta ei silti rimpuilla irti noin helposti. Ministeri on ministeri vapaa-ajallaankin: korkean valta-aseman vaihtokauppaan kuuluu, että olet paitsi tehtäväsi, myös henkilösi osalta suurennuslasin alla.
Kukaan ei Soinia tämän mielipiteen vuoksi vanginnut, sakottanut tai ajanut maanpakoon. Hän sai olla sitä mieltä mitä on ja ilmaista sen julkisesti. Eli ei sananvapausongelmaa.
Case Ruotsala: kun olet toimitusjohtaja
Ruotsalan otsikoihin nosti tämän vuonna 2011 ilmaisema tuki Nuotta-kampanjalle, jonka mukaan ihminen voisi terapian kautta “eheytyä” homoseksuaalisuudesta. Eheytymisterapia on todettu haitalliseksi. Se kyseenalaistaa ihmisten luonnollisen, ketään satuttamattoman seksuaalisuuden ja kehystää sen kielteisessä valossa. Toisin sanoen, se on typerä ja vahingollinen mielipide: tämä kannattaa tiedostaa muulloinkin kuin nyt Pride-viikolla.
Toimittajan kysyessä Ruotsalan nykykantaa, tämä ei lähtenyt puheitaan pyörtämään, vaan lähinnä väisti kysymystä. Vaikutelma jäi parhaimmillaankin epäselväksi ja useimmille alleviivasi sitä, ettei Ruotsala sanoutunut irti aiemmasta tuestaan eheytymistä ja Nuotta-kampanjaa kohtaan. Lopputulos tiedetään.
Sananvapaus turvaa oikeuden myös epäsuosittuihin mielipiteisiin; erityissuojaa kritiikiltä se ei tarjoa. Pori Jazzilla ei myöskään ollut velvoitetta jatkaa Ruotsalan sopimusta, koska toimitusjohtaja voidaan erottaa, jos hän menettää organisaation hallituksen luottamuksen. Myös työnantaja saa valita keskeiset arvonsa sekä sen, millä sanoin, ja kuka heitä johtaa.
Johtajien mielipiteet ja sanavalinnat eivät myöskään heijastu vain ulospäin organisaatiosta ja ole silkka imagokysymys. Ne ovat mitä suurimmassa määrin myös sisäistä viestintää. Tuore esimerkki tästä on Netflix, joka irtisanoi viestintäjohtajansa tämän käytettyä rasistista termiä tummaihoisista ihmisistä. Johtajan on osoitettava niin teoilla kuin sanoilla välittävänsä yhteisön sisäisestä ilmapiiristä ja tiedostettava, miten helposti sen voi rikkoa.
Ottaja, antaja, vastuunsa kantaja
Suomi-Twitterin keskustelu ns. sananvapausongelmista on aitojen sananvapausrikkomusten rinnalla toisin sanoen varsin köykäistä, joskus suorastaan painotonta kamaa. Keskustelussa ei ymmärretä tai haluta muistaa, että vapaus ei ole rajatonta ja että sen vastinpari on vastuu.
Sananvapautta ei voi kammeta irti sananvastuusta: sano mitä sanot, mutta tunnista vastuusi, ymmärrä että sinulle voidaan sanoa vastaan ja että edustat myös työnantajaasi. Sinua ei saa uhkailla, kieltää oikeuttasi sanoa ja viranomainen ei saa sinua vastuullisen sananvapautesi käytöstä rankaista. Kritisoida, boikotoida ja tiettyyn pisteeseen asti haukkuakin sinua sen sijaan saa. Jos takamus ei kestä merivettä, kannattaa miettiä lähteekö uimasille.
Sananvapaus kattaa sekä ne fiksut ja kivat että ne epäloogiset ja typerät mielipiteet. Nuo jälkimmäiset vain tuppaavat useammin tulemaan bumerangina takaisin. Itse kannustan aina ihmisten töksäytyksiä punnitessani muistamaan olennaisen nyanssin: kaikkien oikeus mielipiteeseen on arvokas, mutta suoraan sanottuna kaikki mielipiteet eivät ole arvokkaita.
Slighty edited from the original. Original photo by Jason Rosewell on Unsplash.