Helsingin Sanomat uutisoi muutama viikko sitten, että oikeinkirjoitusvirheiden arviointi on jäämässä pois äidinkielen toisesta ylioppilaskokeesta. Äidinkielen opettajat ja minä kohahdimme.

Eräänä maanantaiaamuna Helsingin Sanomat järkytti minua. Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) aikoo uudistaa äidinkielen lukutaidon koetta ensi syksyksi. Vastaisuudessa kaksipäiväisen kokeen toisessa osassa vastausten oikeakielisyyttä ei enää arvioida eikä virheitä merkitä koesuoritukseen.

YTL:n äidinkielen jaoston puheenjohtaja Minna-Riitta Luukan mukaan kokeessa testataan lukemista, eivätkä isot ja pienet alkukirjaimet kerro lukemisen tasoa. Äidinkielen opettajien mielestä lukemista ja kirjoittamista ei taas voi erottaa toisistaan.

Keskustelu aiheesta kuitenkin jatkuu vielä, sillä uutisessa ilmoitetut kriteerit eivät ole täysin lopullisia. Ne saadaan vasta joulukuussa järjestettävän YTL:n yleiskokouksen jälkeen. Olivat arvostelukriteerit vahvistettuja tai eivät, on mielestäni hälyttävää edes keskustella oikeakielisyyden merkityksen vähentämisestä.

Laadukas teksti rakentaa asiantuntijakuvaa

Kielessämme on sääntöjä, jotka helpottavat toistemme ymmärtämistä. Sääntösidonnaisuuden takia sanojen merkitykset ja ääntäminen sekä kielen käyttötavat ovat vakiintuneita. Kun sääntöjä ei noudateta, oikeakielisyys rapistuu ja ihmisten välillä tulee väärinymmärryksiä.

Omakohtainen kokemukseni oikeakielisyyden tärkeydestä tulee erään yrityksen asiakaspalveluchatista. Chat antoi hyvän poikkileikkauksen suomalaisten kirjoitustaidosta: joidenkin ihmisten kohdalla oli todella hankalaa saada selvää, mihin asiaan he tarkalleen haluavat apua.

Elämme digitaalisessa maailmassa ja yhä useampi palvelutilanne hoidetaan kirjallisesti netissä. Myös omaa asiantuntijakuvaa ja brändiä rakennetaan vahvasti verkkoteksteillä ja -keskusteluilla. Tottakai kaikille lipsahtaa kirjoitus- tai kielioppivirhe aina välillä, mutta niin tulevien ylioppilaiden kuin yritysjohdon tai asiantuntijoiden tulee muistaa millaisen kuvan itsestään kirjallisilla taidoillaan antaa.

Oppia ikä kaikki

Selkeästi ja kieliopillisesti oikein kirjoitetut tekstit eivät ole kaikille kirjoittajille itsestäänselvyys, mutta ne ovat kovaa valuuttaa verkkotekstien kilpailussa. Eikä menestyksen takaamiseksi riitä pelkkä houkutteleva tai trendikäs aihe, sillä myös ilmaisun pitää olla kohdillaan. Kielioppivirheet syövät kirjoittajansa asiantuntijuutta.

Päästämällä nuorten kirjoitustaidon rapistumaan ei YTL vahingoita pelkästään yleisesti kansamme taitoa käyttää kieltään, vaan myös yksilöiden menestystä kirjallista taitoa vaativassa työelämässä ja yhteiskunnassa.

Onneksi kirjoittamista voi harjoitella myös lukion jälkeen. Itseoppimiseen ei tarvita kuin sinnikästä lukemista ja kirjoittamista, mutta ulkopuolista apua saa esimerkiksi Ahjon tekstipajasta.