Herakleitoksen ajatuksessa on jotain lohdullista, myös nykymaailman jatkuvasta muutoksesta voipuneelle työntekijälle. Työntekijän ja johdon ei kannata pelätä muutosvastarintaa, sillä juuri vastarinnan sisällä piilee mahdollisuus parempaan muutokseen.

Muutosvastarinta kuuluu muutosviestinnän peruskäsitteisiin. Ylen tuoreessa jutussa kerrotaan muutosvastarinnan olevan negatiivisena käsitteenä vanhentumassa. Perinteisesti muutosvastaisiksi mielletyt, vahvasti argumentoivat työntekijät voivat nimittäin olla juuri sellaisia itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun kykeneviä ihmisiä, joita työpaikkailmoituksissa jatkuvasti haetaan.

Merkillisesti juuri nämä samat, positiivisiksi katsotut ominaisuudet koetaan muutostilanteissa haitaksi – tai ainakin johto voi kokea niin. Tuoreen tutkimuksen mukaan juuri kriitikot voivat kuitenkin lopulta olla niitä, jotka vievät muutosta rakentavasti eteenpäin.

Det är bra att diskutera

Kukin vastaa itse omasta asennoitumisestaan muutokseen, mutta esimies on silti muutostilanteessa avainasemassa. Hänellä pitää olla kanttia ottaa vastaan kriittiset kommentit ja oivaltaa rajunkin argumentoinnin tuomat mahdollisuudet – ne näet voivat viitoittaa tietä yhä parempaan muutokseen.

Ihminen on lähtökohtaisesti itsekeskeinen olento; kaikki ovat kiinnostuneita omasta asemastaan ja tilanteestaan. Siksi muutosjohtajan on sisäistettävä kaksi asiaa:

1. Me kaikki pohdimme ensisijaisesti: miten muutos vaikuttaa minuun? Mitä minä hyödyn tästä?
2. Haluamme vaikuttaa itseämme koskeviin asioihin.

Siksi tärkeimpiä muutosviestinnän elementtejä on keskustelutilanteiden luominen. Riittävän pitkän keskustelun aikana osapuolilla on mahdollisuus vaihtaa ja jopa muuttaa mielipiteitään sekä tarjota ja saada kehitysideoita. Keskustelun jälkeen osallistujien pitää saada prosessoida kuulemaansa, pohtia näkemyksiään ja mahdollisesti päivittää niitä – tai jopa heittää osa tyystin romukoppaan. Sen jälkeen voidaan palata taas yhteen keskustelemaan lisää.

Uskon vahvasti ruotsalaiseen diskuteerauskulttuuriin juuri muutostilanteissa. Keskustelu tuulettaa uupuneimmankin työmuurahaisen tai pahimman änkyrän ajatuksia ja tunteita ja näyttää tilanteen esimiehelle aivan uudessa valossa. Tärkeintä työntekijöiden eteenpäin menon kannalta on, että he tulevat kuulluksi ja tuntevat voivansa vaikuttaa. Viisas johtoporras kuuntelee palautetta ja kehitysideoita tarkalla korvalla.

Muutosviestijän muistilista auttaa

Kun muutos painaa päälle, kannattaa esimiehen pitää mielessä muutosviestijän muistilista, jonka neuvot toimivat yleismaailmallisesti ja jota myös Ahjolla olemme pitäneet hyvänä aloituspisteenä. Sen lisäksi, että luot keskustelumahdollisuuksia, muista seuraavat viisi viisautta.

1. Ole läsnä. Tarjoa proaktiivisesti tukeasi ja ole tavoitettavissa.

2. Näytä esimerkkiä. Onnistuminen muutosviestinnässä edellyttää innostumista, osallistamista ja avoimuutta. Jaa pienetkin onnistumiset – ne luovat uskoa tulevaan.

3. Ole avoin ja rehellinen. Älä panttaa tietoa – siten ehkäiset väärien huhujen leviämistä. Puhu aina totta.

4. Toista viestisi. Toista säännöllisesti tärkeimmät asiat ja jätä mahdollisimman vähän tilaa spekuloinnille.

5. Ole konkreettinen. Muutos koostuu arjen teoista, pelkät puheet eivät riitä. Kerro käytännön esimerkkejä.