Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.
Korona sai monet miettimään elämän tärkeysjärjestyksiä ja arvoja. Terveys, perhe, vapaa-aika ja työ sekä niiden yhteensovittaminen tasapainoiseksi kokonaisuudeksi kirkastui. Se heijastuu ajatukseen työstä, sen roolista elämässä sekä siltä saatavalta tyydytykseltä. Toiveena on parempi työelämä. Kenen vastuulla on hyvä johtaminen, luottamuksen rakentaminen ja avoin viestintä?
Koronapandemia mullisti työyhteisöviestintää kiihdyttämällä uusien digitaalisten viestintäkanavien käyttöönottoa. Se muutti perustavanlaatuisesti käsitystämme läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta työelämässä. Ahjon kyselyssä viestinnän haasteista 87 % kertoi, että suurimmat haasteet hybridityöskentelyssä ovat vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden puute. Kenellä on vastuu niistä?
Pureudutaanpa rakenteeseen. Osakeyhtiölain mukaan yhtiöillä tulee olla hallitus ja yleensä yhtiöllä on toimitusjohtaja. Iso osa suomalaisia yrityksiä on pienyrityksiä ja monissa omistaja toimii toimitusjohtajana. Johtoryhmän kokoonpanoa laki ei sanele, vaan jättää organisoitumisen hallituksen ja sen valitseman toimitusjohtajan tehtäväksi. Lukuisten yritysten hallituksissa istutaan kuulemma vieläkin pullakahvien toivossa ja ammattijohtajana suomalainen toimitusjohtaja on edelleenkin useimmiten taustaltaan insinööri tai taloustieteilijä. Johtoryhmistä puuttuvat usein HR- ja markkinointijohtajat, joilla on työssään vahva ihmisnäkökulma: henkilöstö ja asiakkaat. Kokemukset hyvästä ihmislähtöisestä johtamisesta ovat myös harvassa – mitä vanhemmat ikäluokat, sitä autoritäärisempaa johtamista on totuttu kokemaan, ehkä jopa siirtämään eteenpäin omille johdettaville. Saattaisivatko nämä taustatekijät ja funktionaalinen lähestyminen yritystoimintaan osittain selittää sitä, miksi kokemukset johtamisesta ovat huonoja?
Minua herätteli luennoitsijan kysymys Kauppakamarin HHJ-kurssilla (Hyväksytty hallituksen jäsen -kurssi) ”Minkälaista johtamista yrityksen hallitus vaatii?” Luennoitsija alusti pörssiyhtiötaustallaan nykyisestä, uusista sekä tulevasta säätelystä ja käytännöistä. Hyvä hallintotapa, terve arvopohja sekä vastuullisuus (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuu) tulevat jatkossa olemaan vaatimuksia yritystoiminnalle ja johtamiselle myös pienemmissä yrityksissä. Se tarkoittaa näiden asioiden nousua osaamisalueiksi, jotka heijastuvat sekä hallituksen ja johdon valintakriteereihin. Yrityskulttuurin ja hyvän johtamisen siemenet kylvetään ylimmällä mahdollisella hallintotasolla.
”Yrityskulttuurin ja hyvän johtamisen siemenet kylvetään ylimmällä mahdollisella hallintotasolla.”
Ihmisten johtamisessa hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot korostuvat, ne kuuluvat työelämän perustaitoihin. Uudet kanavat ja teknologia edellyttävät yhä nopeampaa omaksumista ja johtamista niin etänä kuin lähitilanteissakin. Kyselymme mukaan 88 % vastaajista näki viestinnän roolin kasvavan tulevaisuudessa.
Hallituksen tulee huolehtia oikeanlaisesta osaamisesta. Toimitusjohtajien tehtävänä on strategian toteuttaminen ja ihmisten mukaansaaminen. On hälyttävää, että kyselymme mukaan kolmasosa toimitusjohtajista koki organisaationsa pärjäävän ilman ulkopuolista apua, kun viestinnän asiantuntijoiden kohdalla vastaava luku oli vain 11 %.
Nyt on aika panostaa ihmislähtöiseen yrityskulttuuriin. Nuoremmat sukupolvet eivät osta jäykkäpolvista yrityskulttuuria, vanhoja viestintäkanavia ja turhaa hierarkiaa. Ikään katsomatta kukaan ei jaksa ilman luottamusta ja jos vuorovaikutus tökkii. Ihmisille pelkät faktat eivät riitä, sillä harva innostuu exceleistä.
Hyvässä vuorovaikutuksessa luomme yhteistä ymmärrystä, poistamme epävarmuuksia ja pelkoja, vapautamme ajattelua ja itsenäistä toimintaa. Arvopohja yhdistää ja syntyy psykologista turvallisuutta.
Vinkit hybridityön haltuunottoon:
Viestintäkulttuurin rakentamisessa ja johtamisessa kannattaa hyödyntää asiantuntijoita. Me olemme valmiina!
Kirjoittaja Eva Torra on johdon konsultti ja partneri viestintätoimisto Ahjo Communicationsissa. Hän on hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ). Evalla on pitkä kokemus kansainvälisten pörssiyritysten Suomen markkinointi- ja viestintätehtävissä, pohjoismaisista johtoryhmistä sekä palava into parempiin tuloksiin ihmisiä kehittämällä. Hänellä on yliopistotasoiset sivuaineopinnot psykologiasta, neuropsykologiasta ja viestinnästä Helsingin yliopistosta, muutosviestinnästä TKK:sta sekä johtamisen MBA Lontoosta. MBA-lopputyö käsitteli 360-palautteen antoa. Eva toimii mentorina Keskuskauppakamarin Naisjohtajat-ohjelmassa ja on yksi kokeneimmista naisjohtajien mentoreista.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
Digitaalinen vaikuttaminen on osa nykyaikaista viestintää, olipa kyseessä kaupallinen toimija, järjestö tai julkinen toimija. Vaikuttaminen onnistuu strategisella suunnittelulla ja huomioimalla kohderyhmät valitun mission kautta. Se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa luottamusta ja
Black Lives Matter -liike sai sosiaalisen median syötteet täyttymään mustista neliöistä, kun miljoonat käyttäjät ilmaisivat tukensa liikkeelle. Tekoälyn luoma All Eyes on Rafah -kuva puolestaan levisi laajalti Instagram-tarinoissa osoittamassa tukea
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
