Koronaviruspandemiasta tekee erityisen se, että se on ollut kestollisesti huomattavasti pidempi ja arvaamattomampi kuin useimmat aiemmin kohtaamamme kriisit. Pelko viruksen levittämistä vaikutuksista ei ole ulottunut ainoastaan harvoihin ja valittuihin, vaan ihan jokaiseen meistä. Vaikka koronahuoli on jakaantunut tasaisesti ihmisten keskuudessa, on kaikilla meistä omat erityiset uhkakuvamme, joiden toteutumista kukin haluaa varmasti mahdollisuuksiensa mukaan torjua. Yksi taho, jolla koronakriisistä selviytyminen on viime keväästä lähtien pysynyt merkittävänä työnsarkana, on yritysmaailma.

Yritysten pärjääminen koronakriisissä oli yksi median suurista puheenaiheista kevään 2020 aikana. Hätään vastattiinkin Suomessa aivan uudenlaisella yrityskustannustuella sekä kannustamalla maksukykyisiä kuluttajia suuntaamaan rahansa paikallisten yrittäjien toimintaa elvyttämään. Mutta mikä mahtoi ajaa yritykset niin ahtaalle? Yritysten resurssiongelmien syntymistä saattoivat vauhdittaa menetetty varmuus tulevaa kohtaan sekä kuluttajien epäluottamus vuosikymmeniä jatkuneisiin kestämättömiin toimintamalleihin. Useat yritykset vastasivat koronakriisiin vetämällä tuotantonsa lähemmäksi omia toimipisteitänsä tai jättämällä jo valmiiksi sovittuja projekteja kesken. Toisin sanoen: työ- sekä kuluttamiskulttuurin muutos ja niihin sopeutuminen vaikuttivat suuresti yritysten asemaan kansainvälisen terveyskriisin keskellä.

Jäljelle on jäänyt kysymys: mitä yritysmaailma on voinut oppia viime vuoden koronakeväästä kuluvaa vuotta ajatellen? Kansallisuus ja lähietäisyydet korostuivat kevään 2020 aikana samalla, kun toisaalta etätyöskentelyn kulttuuri lisääntyi osana yritystoimintaa. Kuluttajat ovat nyt lähempänä kuin koskaan ja pääsevät seuraamaan tukemiansa yrityksiä paraatipaikalta. Myös työyhteisöt eri organisaatioiden sisällä pääsevät lähemmäksi kollegoidensa todellista arkea videopalaverien ja aktiivisemman verkkoviestinnän kautta. On tärkeää pohtia, millaisen kuvan yritykset haluavat antaa ulkoisesti sekä sisäisesti itsestään. Viime koronakevät opetti empatian, yhteistyön sekä läpinäkyvyyden tärkeyttä toimivassa yritysviestinnässä. Luottamus muita kohtaan on helpompi säilyttää, kun tietää toisen aikeet sekä toiminnan pyyteettömyyden ja pyrkii aidosti ymmärtämään myös lähimmäisen huolia. Kun haluamme tukea toisiamme, sanomme sen ääneen ja samalla kerromme, millä keinoin aiomme tukemme antaa.

Nappaa tästä viime koronakevään tärpit menestyksekkään kevään 2021 tueksi:

1. Ole avoin. Kertomalla todelliset teot, toiveet ja tavoitteet, saat luotua yritystoimintasi ympärille aitoa luottamusta, joka kannattaa. Kun tulee luotetuksi, voi myös itse helpommin luottaa toiseen.

2. Kuuntele. Oman agendan ajamisen lisäksi pysähdy kuulostelemaan, mitä työyhteisössäsi ja sidosryhmissäsi tunnetaan ja koetaan. Millaiset odotukset heillä on? Miten voit parhaasi mukaan auttaa ja tukea juuri heitä ja mikä parasta – luoda oikeasti merkityksellisen symbioosin välillenne. Empatia on aina ollut kovaa valuuttaa, ja nyt sen merkitys on kasvanut entisestään.

3. Myönnä keskeneräisyys. Kenenkään tarina ei ole koskaan valmis. Sama pätee yrityksiin ja niiden johtoon. Tavoitteet ja arvot ovat melkeinpä itsestäänselvyys nyky-yritysmaailmassa, mutta niitä ei välttämättä lunasteta yhdessä yössä. Anna siis itsellesi aikaa antautua kehityspolun vietäväksi ja kerro se myös avoimesti julki. On ihan ok myöntää olevansa keskeneräinen.

4. Ole positiivinen. Vaikka maailma tuntuisi juuri nyt hieman vaikealta paikalta, arjessa on silti liuta hyviä puolia, joita vaalia mielessään. Haasteet auttavat löytämään juuri ne asiat, joiden parissa haluat tulevaisuudessakin vaikuttaa. Keskity enemmän siihen, mitä haluat tehdä kuin siihen, mitä et halua tehdä. Näin saat takuulla tulosta aikaan positiivisuuden kautta.