Meillä oli Ahjon eilisissä rapujuhlissa ilo kuulla Finlaysonin Jukka Kurttilan näkemyksiä siitä, miten yritys rakentaa parempaa maailmaa. Hän siteerasi Henry Fordia, yhtä menneen maailman menestyneimmistä teollisuusjohtajista: Yritys joka keskittyy vain rahantekoon on huono yritys, vapaasti kääntäen (A business that makes nothing but money is a poor business.)

Kurttilan teesi oli, että myös Finlaysonin tekstiilitehtaan menestykseen 1840-luvulla nostaneet C.S. Nottbeck ja G.A Rauch toimivat samalla rohkealla periaatteella. He olivat paitsi taitavia teollisuusmiehiä niin myös yhteiskunnan hyväntekijöitä. Tehdas tarjosi tamperelaisille paitsi töitä niin myös välittämistä ja huolenpitoa, terveyttä ja sivistystä.

Vastuullinen yritys hyödyttää kaikkia

Patruunoiden Suomessa tätä periaatetta noudatti moni muukin. Vaikkapa puunjalostusteollisuuden uranuurtaja G.A Serlachius Mäntässä ja Yhtyneitten Paperitehtaitten perustaja Rudolf Waldén Valkeakoskella.  Tehtaanjohtaja perusti koulut ja tuki vahvasti vireän yhdistyselämän syntyä. Kirjastot, soittokunnat ja urheiluseurat lisäsivät hyvinvointia ja tekivät tehdaspaikkakunnista kukoistavia yhteisöjä.

Mitä me tiedämme tehdaspaikkakunnista nyt? Monellakaan ei mene enää erityisen hyvin. Suomalainen sosiaaliturva on korvannut patruunoiden hyväntekemisen ja yhdistyksistä ja seuroista on kiusallisen usein jäljellä vain komeat nimet rapistuvien kokoontumispaikkojen seinillä.  Vähän tehtaita enää Suomessa onkaan. Tekstiilitehtaista mieleen tulee lähinnä kauhistuttavat uutiset Aasiasta, joissa kerrotaan lapsityövoimasta, pakkotyöstä ja tehtaiden tuhoisista tulipaloista.

Aika on eri, ja toki moni asia on nyky-yhteiskunnassa paremmin kuin ennen. Mutta vastuullisuus, se on palaamassa. Tai näin ainakin haluan uskoa, koska optimismi on ihmiselle tärkeä selviytymiskeino. Nykyään vastuullisuus tarkoittaa yhä vahvemmin ympäristövastuuta, vaikka toki myös moniarvoisuuden esilläpitämistä ja syrjäytymisen torjumista.

Finlaysonin tarina on hieno esimerkki siitä, että tulevaisuuden menestyjä on entistä useammin sellainen, joka aidosti yrittää muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi elää – eikä vain keskity rahantekemiseen.

Ympäristöasiat ja suvaitsevaisuus vaikuttavat

Finlayson ryhtyi rohkeasti toimimaan uusien omistajien myötä vastuullisemmin ja läpinäkyvämmin, kun se sai uudet omistajat neljä vuotta sitten. Muistamme Tom of Finland -lakanat ja näkyvän vetäytymisen rasismia avoimesti tukevan omistajan tavarataloketjusta. Nähty on myös muun muassa silpomisen vastainen kampanja. Samalla tulos kääntyi positiiviseksi, ja on sen jälkeen tuplaantunut edellisvuodesta useamman kerran.

Kuluttajat ovat siis äänestäneet rahoillaan. Nykypäivän Finlayson on ilman muuta oman alansa ajatusjohtaja, joka on myös taloudellisesti hyötynyt merkittävästi rohkeudestaan. Hyvän tekemisen merkitystä olemme monesti pohtineet Ahjossakin, viime aikoina voimistuen. Olemme keskustelleet siitä, miksi olemme töissä juuri siellä – mikä meitä viestinnän tekemisessä motivoi.

Lopputulema viimeksi toukokuussa käydyssä koko työyhteisön yhteisessä keskustelussa oli selvä – haluamme omalla ammattiosaamisellamme edesauttaa sitä, että maailma on parempi paikka elää. Haluamme olla auttamassa arvopohjaisia organisaatioita menestymään. Ensisijaisesti paremman maailman saavuttamiseksi. Yrityksille se merkitsee uskomuksemme mukaan myös parempaa taloudellista menestystä. Ja ken ei vielä osaa arvopohjaisesti toimia, me mielellään autamme muutosmahdollisuuksien löytämisessä.

Tekojen lisäksi tarvitaan viestintää

Uskomme, että rohkea organisaatio uskaltaa tehdä enemmän kuin vain liikevoittoa tai sille julkisesti annettua tehtävää. Se uskaltaa olla oman alansa ajatusjohtaja, joka teoillaan ja niistä vahvasti viestimällä saa muutkin alansa toimijat vedettyä mukaansa hyväntekemisen kierteeseen. Se näyttää mallia, miten omat valinnat ovat ratkaisevia sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin, suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden kannalta.

Ajatusjohtajan tavoite ei ole olla halvin vaan halutuin brändi, koska yhä useampi suomalainen kuluttaja ostaa yhä vähemmän ja harkitummin. Julkishallinnon organisaatio ratkaisee teoillaan ihan yhtälailla. Ajatusjohtajuus on sillekin sitä, että tekee kestäviä valintoja ja uskaltaa – ja osaa – viestiä niistä rohkeasti. Se ei lymyile normiensa takana vaan vaikuttaa viestinnällään siten, että vastuullisesta toimijuudesta tulee vähitellen normi muillekin organisaatioille. Siinä työssä me Ahjossakin koemme olevamme aidosti merkityksellisiä osaajia.

Kirjoittaja on historian maisteri, joka uskoo vahvan viestinnän olevan ratkaisevan tärkeää maailman paremmaksi muuttamisessa.