Sanoissa on voimaa – selkeästi ja kiteytetysti ilmaistuna vielä enemmän. Selkeällä kielenkäytöllä yksilöt ja yritykset pystyvät vakuuttamaan yleisönsä nopeammin. Avoin ja selkokielinen viestintä luo myös luottamusta.

Ammattitermien ja korulauseiden kohdalla kannattaisikin joskus pysähtyä miettimään, mistä minä oikeastaan edes puhun. Jargonin viljely saattaa luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta joissain yhteisöissä, mutta kuplan ulkopuolella se on kuolettavaa viestinnälle. Omasta erikoisalastaan pitää pystyä puhumaan kansantajuisesti.

Mitä tämä jargon olisi suomeksi?

Pahimmallaan ammattijargonia tai hienoja sivistyssanoja viljelemällä puhuja nostaa itsensä kuulijan yläpuolelle. Se on täysin väärä asenne.

Sanavalinnat luotaavat yrityskulttuuria

Sanavalinnoilla on myös väliä yhteisen yrityskulttuurin vahvistamisessa. Yhteisö ei motivoidu, jos yrityksellä ei ole tarkoitusta. Eivätkä missio ja olemassaolon tarkoitus toteudu, jos kulttuuri ja yhteisön toiminta eivät edistä niitä. Arvojen toteutuminen on hyvä yrityskulttuurin mittari. Arvojen pitäisi olla osa jokapäiväistä tekemistä ja mukana kaikessa organisaation toiminnassa ja puheessa.

Taitava johtaja osaa sanoittaa selkeästi sen, mihin suuntaan organisaatio on matkalla ja viestiä siitä aktiivisesti ja avoimesti eteenpäin. Kyse on jatkuvasta dialogista: läsnäolosta sekä yhteyksien luomisesta asioiden ja ihmisten välille.

Epäselvien rakenteiden ja ammattijargonin taakse piiloutuminen ei ole hyvää viestintää. Jargonia vilisevällä kielellä yksilö tai organisaatio etäännyttää asian itsestään ja tekee asioista ja tilanteista persoonattomia. Tämä on haitallista niin yhteisen suunnan luomisessa kuin muutostilanteissa, joissa tarvitaan esimerkkiä, konkretiaa ja empatiaa.

Yrityksen menestys rakentuu vahvan yrityskulttuurin varaan. Se voimaannuttaa, inspiroi ja haastaa. Oletko koskaan pysähtynyt miettimään omia sanavalintojasi?