Onnellinen työntekijä on myös tuottava työntekijä, ja panostus työhyvinvointiin näkyy taatusti viivan alla. Hyvä yrityskulttuuri on parhaimmillaan kilpailuetu.

Muutama päivä takaperin twiittivirrassa silmiini osui kiinnostava uutinen: ohjelmistotalo nosti onnellisuuden tärkeimmäksi tavoitteekseen. VALA Groupin visiona on vaatimattomasti olla Suomen onnellisin yritys vuonna 2020.

Kun organisaation kulttuuri on itseohjautuvaa ja strategiassa kattotavoitteena onnelliset ihmiset, en voi kuin nostaa hattua. Olin juuri tavannut erään uuden asiakkaamme dynaamisen ja viisaan nuoren toimitusjohtajan, joka tapaamisessamme puhui samasta teemasta, onnellisista ja hyvinvoivista työntekijöistä sekä hyvästä yrityskulttuurista.

Hyvä yrityskulttuuri on parhaimmillaan kilpailuetu, joka heijastuu väistämättä myös asiakaskokemukseen ja tulokseen.

Kyseisellä nuorella organisaatiolla oli visio, mutta sen missio ja arvot olivat vielä kirkastamatta. Toimitusjohtaja kuitenkin puhui yrityksen epävirallisista arvoista, yhteisistä unelmista ja innostuneesta henkilöstöstä – sekä tarkoituksesta, joka antaa ihmisille syyn tulla joka aamu töihin.

Tälle toimitusjohtajalle oli päivänselvää, että yrityskulttuuri määrittää tavan, jolla missio ja strategia kirkastetaan, ja kuinka ne tehdään arjessa näkyviksi. Arvot eivät saa olla johtoryhmän päälle liimaamia kakunkoristeita, vaan niiden tulee kummuta aidosti organisaation sisältä.

Loistojuttu! Arvojen toteutuminen arjessa nimittäin on todellinen yrityskulttuurin mittari. Missio taas ei toteudu, jos työyhteisön toiminta ja kulttuuri eivät tue sitä. Kulttuuri saattaa jopa jarruttaa tai pahimmillaan estää tavoitteiden toteutumisen, jos toimintatavat ovat liian syvään juurtuneet eikä niitä osata uudistaa.

Onnellinen erimielisyyksistä huolimatta

Onnellinen työntekijä on yrityksen kaiken toiminnan peruspilari. Koskaan ei voi liikaa muistuttaa, että hyvä asiakaskokemus syntyy hyvästä työntekijäkokemuksesta. Kun työntekijät ovat innostuneita, kaikki on mahdollista. Panostus työn merkityksellisyyteen, itseohjautuvuuteen ja työhyvinvointiin siis kannattaa.

Yrityskulttuuri syntyy sisältä päin eikä sitä voida vain asettaa organisaation ylle. Niin johto kuin työntekijätkin voivat kuitenkin aina pyrkiä kehittämään sitä.

Luottamuksen ilmapiirin luominen on johtajan tärkeimpiä tehtäviä. Tässä toimiva ja tasa-arvoinen sisäinen viestintä ja hedelmällinen vuorovaikutus ovat avainasemassa.

Hedelmällinen vuorovaikutus ei suinkaan aina ole yksimielisyyttä, mutta välittämistä, arvostamista ja kuuntelemista se sen sijaan on. Niin mukavaa kuin olisikin olla aina yhtä mieltä kaikesta, organisaatio ei mene koskaan eteenpäin, jos kaikki aina vain hymisevät ja nyökyttelevät saman pöydän ympärillä. Kun organisaatio luo kulttuurin, joka kannustaa tuomaan erilaisia mielipiteitä rakentavasti esiin, on sillä mahdollisuus olla innovatiivinen ja menestyksekäskin työpaikka.

Luovuus kukoistaa vanhojen tapojen haastamisesta

Myös luovuus kaipaa polttoaineekseen erilaisia perspektiivejä sekä aktiivista ja osallistavaa vuorovaikutusta. Mitään uutta ja parempaa ei synny, jos kukaan ei koskaan uskalla esittää mielipiteitään tai haastaa status quota. Mitä enemmän näkökulmia asioihin tuodaan, sen eettisempiä ja läpinäkyvämpiä päätöksistä myös tulee. Onkin rikkaus, jos työyhteisössä on mahdollisimman paljon monimuotoisuutta ja erilaisia näkemyksiä.

Esimerkiksi Great Place to Work -vertailun kärkisijoille useampana vuonna sijoittuneen Goforen kulttuuri kestää vahvankin argumentoinnin. Innostus ja vahvat mielipiteet siis kulkevat usein käsi kädessä.

Onneksi viime vuosina on alettu ymmärtää entistä paremmin yrityskulttuurin merkitys organisaation menestykseen. Kuinka sitten luoda menestyksekäs yrityskulttuuri? Kulttuurin eteen on tehtävä aktiivisesti töitä, mutta aloittaa voi vaikka yhteisestä unelmasta. Mikä on paikkamme maailmassa? Mihin suuntaan olemme menossa?