Liiketoiminta-alueesta riippumatta jokainen ala painii saman ongelman kanssa: miten erottaa tulevaisuuden kehityssuunnat ja trendit? Eteenpäin on katsottava, mutta tulevaisuuden ennustamisessa on riskinsä, sillä kukaan ei halua olla väärässä.
Kuinka siis tehdä parempaa viestintää nyt ja tulevaisuudessa?
Tässä neljä teemaa, joiden uskon entisestään korostuvan viestinnässä, ja samalla leviävän laajemmin organisaatiossa.
- Arvot ja empatia keskiöön
Arvopohjaisuus korostuu jatkossa sekä viestinnässä että johtamisessa. Digitaalisten ratkaisujen ja etätöiden lisääntyessä ihmiskontaktien merkitys muodostuu entistä tärkeämmäksi, jolloin asioiden sijaan keskiöön nousevat kohtaamiset.
Henkilöstön sitouttamisessa sisäisen viestinnän merkitys kasvaa, mutta arvojen ja empatian täytyy näkyä myös ulospäin. Yritykset, jotka ymmärtävät, että tuotteen tai palvelun lisäksi on tarjottava myös aineetonta pääomaa, ovat vahvoilla. Kuluttajat vaativat yrityksiltä yhä enemmän – ja hyvä niin.
Vastuullisuus, läpinäkyvyys ja avoin dialogi ovat ajatusjohtajiksi pyrkivien organisaatioiden ja henkilöiden ehdottomia edellytyksiä.
- Ole riikinkukko, älä pullasorsa
Kun somejättiläiset – Facebook eturintamassa – muuttavat algoritmejaan, on yritysten petrattava sisällöntuotantoaan. Takana ovat ne päivät, jolloin yhdellä kädellä hutaistu päivitys tuotti kelpo määrän reaktioita, kunhan siihen muisti panostaa pari mainoslanttia. ”Kuinka erottuvia sisältöjä sitten tehdään?” on alalla se elämää suurempi kysymys.
Vastaus ei ole pelkästään sisällöllinen, vaan myös ideologinen. Rohkeat kannanotot ja räväkät ulostulot ovat suomalaisille usein vaikeita. Emme tyypillisesti ole ärhäköitä elostelijoita, vaan raimohelmismäisiä, vaatimattomia sovittelijoita. Rumat ne vaatteilla koreilee, sanoo sananlaskukin.
Mitäänsanomatonta diipadaapaa on kuitenkin netti pullollaan, eikä sillä erotu. Luonnossakin pullasorsa jää riikinkukon rinnalla vaille huomiota. Kannanotot ja jonkin puolella oleminen herättävät tunteita ja mielenkiintoa. Aina löytyy joku, joka on eri mieltä, mutta kunhan sanasi eivät ole keinotekoisia tai päälle liimattuja ja olet valmis seisomaan niiden takana, olet tukevalla maaperällä.
- Reagointi hyvä, idearikas reagointi parempi
Ilmiöiden luominen vaatii tilannetajua. Oikean viestin ajoittaminen sopivaan hetkeen on taitolaji, josta ei ole osattu vielä ottaa kaikkia hyötyjä irti. Ne harvat, jotka ovat ymmärtäneet tarttua ajankohtaiseen teemaan, ovatkin kyenneet keräämään tempauksillaan kelpo määrän huomiota.
Ironista on, ettei viestien ole tarvinnut edes olla järin hyviä, vaan suuria massoja keräävän yhteiskunnallisen aiheen kylkeen on oikea-aikaisella reagoinnilla saattanut liimata heikostikin nivoutuvan sanoman. Mutta jos muut eivät pelaa, voi potin kerätä heikollakin kädellä: keskinkertainenkin tempaus kerää huomiota somessa, kun kilpailua ei ole. Tässä meillä hitailla hämäläisillä on petraamisen paikka.
- Karista sammaleet ja vieri kumppanuuksia kohti
Työ on suomalaisille ylpeyden aihe ja luterilainen työetiikka syvällä selkärangassamme. Siksi tuntuukin kummalliselta, että kansa, jonka suurimmat saavutukset talvisodasta MM-95:een (nevö foget) ovat perustuneet ahkeruuteen ja yhteistyöhön, ei työvermeisiin pukeuduttuaan ole oma-aloitteisesti valmis murtamaan yhteistä leipää. Kunnia sen synnystä ollaan kyllä valmiita omimaan.
Joidenkin mukaan viestintätoimistot tunkevat tonteille, jotka eivät niille perinteisesti kuulu. Piikittelyä on esiintynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa. Peitsentaittamisen ja kinastelun sijaan suurin osa on kuitenkin onneksi ymmärtänyt eri alojen toimistojen välisen synergian tuomat hyödyt. Luova ala elää ja muuttaa muotoaan, eikä työ taivu enää vanhoihin, pölytteneisiin muotteihin.
Yhteistyö ja integrointi tuovat parhaat tulokset niin toimisto- kuin organisaatiotasolla. Tarkoitus ei ole hajottaa, vaan muurarin tavoin yhdessä liittää palasia yhteen ja rakentaa mahdollisimman vankka lopputulos kaikille osapuolille.
