Palasin juuri Teksasin Austinissa järjestetystä SXSW2019- eli South by Southwestin Interactive -konferenssista. Jaan kokemuksiani tapahtumasta kevään mittaan. Kaiken näkemäni, kuulemani ja kokemani omaksuminen ja sulattelu vaatii vielä aikaa, joten yritän keskittyä kussakin tekstissä yhteen teemaan. Aloitetaan isolla aiheella ja puhutaan tulevaisuudesta.
Austinin konferenssikeskuksen päälavalle nousseista puhujista yksi odotetuimpia oli Amy Webb. Hän on The Future Today Instituten perustaja ja on kirjoittanut kolme kirjaa. Yksi hänen kirjoistaan on The Big Nine: How the Tech Titans and Their Thinking Machines Could Warp Humanity, joka on “taistelukutsu tekoälyn rikkonaisesta luonteen ja korporaatioiden puolesta, jotka ovat kääntämässä ihmisen ja koneen suhdetta päälaelleen.” Webbin viimeisin kirja, The Signals Are Talking: Why Today’s Fringe is Tomorrow’s Mainstream, avaa lukijoille hänen ennustemetodejaan ja sitä, miten organisaatiot voivat tunnistaa riskit ja mahdollisuudet ennen kuin disruptio iskee.
SXSW2019:ssa Webb puhui The Future Today Instituten julkaisemasta, vuoden 2019 Tech Trends -raportista ja siitä, kuinka voimme havaita trendien väliset yhteydet ja päätellä, mihin lopputulokseen olemme matkalla. Webbin puhe on kuunneltavissa täältä.
Tämän vuoden Tech Trends -raportti pitää sisällään 48 tulevaisuudenkuvaa ja peräti 315 eri teknologiatrendiä. Trendien määrä on kasvanut 40 prosenttia edellisvuoden raportista, mikä kertoo siitä, että innovaatioiden tahti yhteiskunnassamme kiihtyy.
Ruokamme tulevaisuus
Webb kannustaa meitä ajattelemaan tulevaisuutta vähemmän lineaarisesti. Elämme kaikki omissa kuplissamme, mutta saamme silti vaikutteita monista eri suunnista.
Tarkastellaan esimerkiksi kaupan alaa. Miksi päivittäistavarajättien (Amerikassa esimerkiksi Walmart ja meillä Suomessa S-ryhmä ja Kesko) täytyisi miettiä geeniperimän muokkausta, 4D-tulostusta (kuten 3D-tulostus, mutta tulostettu esine vaihtaa muotoaan ajan kuluessa ja olosuhteiden muuttuessa, esimerkiksi reagoidessaan lämpöön) ja vihreää teknologiaa? No, siksi että ruoan tuotanto käy läpi maailmanlaajuista muutosta. Nämä ovat innovaatioita, joilla tulevaisuudessa tuotamme ruokaa.
Geeniperimän eli genomin muokkaus on tällä hetkellä kuuma aihepiiri eri alojen tutkimus- ja tuotekehitysyksiköissä. Osaltaan aiheesta tekee ajankohtaisen sen ympärille noussut valtava kohu, joka lähti liikkeelle, kun kiinalaistutkija julisti muokanneensa kaksoslapsien geeniperimää. Genomin peukalointi ei rajoitu kuitenkaan vain ihmisiin: lehtisalaattia voidaan jo kasvattaa 40 prosenttia pienemmällä energiantarpeella ja 99 prosenttia pienemmällä vedentarpeella. Tämä on johtanut siihen, että lehtisalaattia viljellään sisätiloissa, suurissa kasvitehtaissa.
Muuttuva ilmasto ja äärimmäiset säätilat ovat alkaneet vaikuttaa maanviljelyyn ja satotuotantoon. Muutokset ovat pistäneet alulle paljon uusia ratkaisuja, kuten keinotekoisten pilvien, jotka vähentäisivät sääongelmien vaikutusta, luomisen.
Kuulostaa pelottavalta – mutta niinhän tuntematon aina kuulostaa. Lukuisat organisaatiot valmistautuvat jo nyt hyvin epävarmaan toimintaympäristöön ja monimutkaisiin tulevaisuudenkuviin.
Amazon viitoittaa tietä tulevaisuuteen
Verkkokauppajätti Amazon osti Whole Foods -ruokakauppaketjun vuonna 2017. Valtaosa Whole Foodsin kaupoista sijaitsee tiheään asutuilla kaupunkialueilla, suurissa kiinteistöissä, joista löytyy myös paljon kellaritilaa. Tämä käy järkeen, kun otetaan huomioon, että Amazon on tehnyt runsaasti kiinnostavaa kehitystyötä mm. varastoinnin, robotiikan, logistiikan, sensorien ja biotieteiden saralla. Seuraavaksi yhtiö laajentaa ruoan verkkokaupan pariin.
Tilanne muuttuu vielä kiinnostavammaksi, kun palaset loksahtelevat kohdalleen ja alamme erottaa kokonaiskuvan. Ehkäpä tulevaisuudessa ruokamme kasvatetaankin kasvitehtaassa genomimuokatuista siemenistä, jotka sitten odottavat tilaustaan Amazonin verkkoruokakaupan varastoissa kotilähiöissämme. Se voi olla tulevaisuutta jopa Suomessa.
Jos innostuit tulevaisuudesta ja haluat viestiä paremmin huomisen maailmassa, ota yhteyttä: sari-liia.tonttila@dev.ahjocomms.fi tai puhelimitse +358 500 659300.
