Näkemyksiämme

Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.

Ymmärrä verkostoja, rakenna ajatusjohtajuutta

Verkostoyhteiskunnassa ajatusjohtajuus on verkostojen tunnustamaa asiantuntijuutta. Mutta miten rakentaa merkityksellisiä suhteita verkostoissa, jotka ovat alati muuttuvia ja kurottautuvat ennalta-arvaamattomiin suuntiin?

Kirjoittaja

Janne Huovila

Istumme ystäväni, suositun bloggaajan ja ravitsemusvaikuttaja Reijo Laatikaisen kanssa Helsingin Viikissä yliopiston kahvilassa. On marraskuinen iltapäivä kymmenisen vuotta sitten. Aurinko on matalalla ja halumme muuttaa maailmaa korkealla.

Olin päätynyt Reijon kannustamana yrityshautomoon. Tuoreena maisterina ja viestintäalan yrittäjänä olin pakotettu oppimaan työelämän taloudelliset realiteetit.

Asiantuntijayrittäjän arkea auttoi se, että Facebook-sivun seuraajien määrä kasvoi kovempaa kuin mitä Suomen talous taantui. Olimme hyökyaallon eturintamassa tekemässä temppuja, joita ei oltu ennen nähty. Nyt piti enää keksiä, miten tällä kaikella elättäisi itsensä.

Some-näkyvyys ja seuraajien määrän kasvu olivat kuitenkin vain pintaa. Aloin ymmärtää jotain syvällisempää, joka sai myöhemmin väitöskirjan muodon. Hyppy yrittäjyyteen oli korkeakoulu verkostoyhteiskunnan perusteisiin.

Ajatusjohtajuus on verkostojen tunnustamaa asiantuntijuutta

Perinteisesti ajatusjohtajuutta on pyritty rakentamaan korkean aseman luoman auktoriteetin ja ostetun näkyvyyden varaan. Verkostoyhteiskunnassa ajatusjohtajuus on kuitenkin verkostojen tunnustamaa asiantuntijuutta. Siksi ajatusjohtajuuden rakentamisen keskeisimpiä tekijöitä on verkostostrategia: miten rakentaa merkityksellisiä suhteita verkostoissa, jotka ovat alati muuttuvia ja kurottautuvat ennalta-arvaamattomiin suuntiin?

Ajatusjohtajaksi ei voi ilmoittautua. Kestävä ajatusjohtajuus voi syntyä vain rakentamalla syvällisesti merkityksellisesti suhteita. Jotta oma asiantuntijuus voi tulla näkyväksi, on ensin tunnistettava ja tunnustettava toisten osaaminen.

Sosiaalisen muutoksen asiantuntija Curtis Ogden esittää kirjoituksessa “Thinking Like a Network 2.0” kymmenen teesiä siitä, mikä muuttuu kun asiantuntijuus on yhä enemmän verkostojen ominaisuus. Tässä on mielestäni kolme keskeisintä teesiä, jota tarvitaan alati muuttuvien verkostojen keskellä:

  1. Mukautumiskyky kontrollin sijaan
  2. Itseohjautuminen ja emergenssi luvan ja täydellisyyden tavoittelun sijaan
  3. “Kuka on johtaja?”-ajattelusta “Me olemme johtajia!”-ajatteluun

Verkostoyhteiskunnassa asiantuntijuus – ennen kaikkea toisten tunnustamana ajatusjohtajuutena – on luonteeltaan korostuneen viestinnällistä. Tiedollisen osaamisen rinnalla ja sijaan tarvitaan taitoa ja rohkeutta asettua erilaisiin suhteisiin sekä kykyä argumentoida.

Ota yhteyttä Susannaan

Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Jaa artikkeli

Henkilö kirjoittaa tietokoneella pöydän ääressä

Miksi suomi ei enää kelpaa korkeakoulukieleksi?

Englannin kieli on vahvistanut asemaansa suomalaisessa korkeakoulutuksessa, eikä syyttä. Silti on hyvä pysähtyä miettimään, mitä äidinkielen osaaminen merkitsee erityisesti viestinnän ammattilaisille. Miten varmistamme, että suomen kielen taito pysyy vahvana myös

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä

Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Voit myös varata ajan 15min pikakonsultointiin tai käyttää chatia.