Kupittaa–Turku-ratahanke on yksi Turun alueen merkittävimmistä infrahankkeista. Sen tavoitteena on kaksoisraiteen myötä lisätä raideliikenteen kapasiteettia niin hankealueella kuin koko Rantaradallakin. Samalla parannetaan esteettömyyttä ja turvallisuutta Turun rautatieaseman laiturialueella sekä edistetään maankäytön kehittämistä kaupungin keskustassa.
Hanke on tuonut mukanaan suuria haasteita, sillä työmaat ovat sijainneet vilkkaalla kaupunkialueella ja vaikuttaneet merkittävästi sekä liikenteeseen että asukkaiden arkeen. Yksi näkyvimmistä seurauksista oli junaliikenteen keskeytyminen Helsingistä Turkuun lähes kahdeksi vuodeksi, mikä vaikeutti pendelöintiä ja matkustamista. Myös paikallisliikenne kärsi, kun useat keskeiset kulkuväylät olivat pitkään erilaisten liikennejärjestelyjen piirissä.
Olemme luoneet hankkeelle kattavan sidosryhmäviestinnän konseptin, joka määrittää viestinnän suuntaviivat, keskeiset teemat ja niitä tukevat viestit sekä mittariston tavoitteiden seurantaan. Monivuotisen viestintäkumppanuuden aikana olemme kehittäneet kriisiviestinnän valmiuksia ja turvallisuusviestintää sekä johtaneet hankkeen viestintää kokonaisvaltaisesti – sisäisestä viestinnästä ja sidosryhmäyhteistyöstä aina mediaviestintään asti.
Työmme sai Finnish Comms Awardsissa finalistitunnustuksen hankeviestinnän kategoriassa.
Ahjo aloitti hankkeen viestinnän vuonna 2023, ja yhteistyö jatkuu edelleen. Viestintäkumppanina olemme varmistaneet, että tieto hankkeen hyödyistä ja vaikutuksista tavoittaa kaikki sidosryhmät: kaupunkilaiset, matkustajat, median ja hankkeen työntekijät. Kolme keskeistä näkökulmaa kertovat, miten yhteistyömme on konkretisoitunut.
Muutosviestinnän kampanja: Junat takaisin Turun keskustaan
Helsingin junaliikenteen paluu Turun keskustaan joulukuussa 2024 oli odotettu tapahtuma, joka edellytti huolellisesti suunniteltua ja kohdennettua viestintää. Viestinnän tavoitteena oli tuoda esiin muutoksen hyödyt ja ohjata matkustajat sujuvasti uudelle asemalle.
Yhteistyössä Turun kaupungin, Logomon ja VR:n kanssa sovitimme yhteen viestinnän toimenpiteet ja varmistimme niiden oikea-aikaisuuden. Kampanjat hyödynsivät monikanavaisuutta: mediaviestintää, mediatilaisuuksia, sosiaalista mediaa ja maksettua mainontaa. Lisäksi tiedotimme aktiivisesti hankkeen verkkosivuilla ja järjestimme asukastilaisuuden muutosten kynnyksellä.
Kun uusi asema otettiin käyttöön, paikalla oli hankkeen kouluttamat laiturioppaat. He opastivat matkustajia palveluihin ja oikeille laitureille sekä vastasivat matkustajien kysymyksiin. Oppaiden kautta hanke sai arvokasta tietoa paikan päältä ja pystyi reagoimaan kehityskohteisiin.
Tuloksena oli onnistunut lanseeraus, joka sai laajan vastaanoton sekä mediassa että matkustajien keskuudessa. Kampanjoiden ansiosta junaliikenteen paluu herätti valtakunnallista huomiota, ja viestimme tavoitti laajasti – mediassa julkaistiin 65 uutista, ja somemainonnalla tavoitimme 150 000 ihmistä.
Asukasviestintä: Avoimella viestinnällä kaupunkilaisten arjessa mukana
Kupittaa–Turku-ratahanke on enemmän kuin rakennushanke. Se on osa kaupunkilaisten arkea. Siksi viestinnässä olemme painottaneet luottamuksen rakentamista, jatkuvaa vuoropuhelua ja hankkeen merkityksen esiin tuomista.
Keskeistä on selkeä, avoin ja monikanavainen viestintä, joka pitää ihmiset ajan tasalla ja mahdollistaa heidän osallisuutensa hankkeeseen. Asukastilaisuudet ovat tarjonneet kaupunkilaisille mahdollisuuden esittää kysymyksiä suoraan asiantuntijoille. Sosiaalisen median työmaapäivitykset, uutiskirjeet ja avoimet palautekanavat ovat tuoneet ajankohtaisen tiedon helposti saataville. Etenkin viikoittaiset työmaapäivitykset Facebook-kanavalla ovat kiinnostaneet hankkeen seuraajia, sillä työmaat sijaitsevat kaupungin ytimessä ja vaikuttavat huomattavasti kaupunkilaisten arkeen.
Facebook on osoittautunut erityisen tehokkaaksi, ja se on tavoittanut jo yli 230 000 henkilöä. Sen kautta on saatu runsaasti palautetta, joka on auttanut muokkaamaan viestintää entistä osuvammaksi. Kaupunkilaiset eivät ole vain vastaanottajia, vaan aktiivisia osapuolia hankkeen tarinassa.
Hyviin tuloksiin pääsemisessä avainasemassa ovat olleet muun muassa säännöllinen julkaisutahti, monipuoliset sisällöt ja nopea reagointi seuraajien kysymyksiin. Lisäksi sosiaalisessa mediassa maksetun mainonnan kampanjoita on tehty, kun tietyille viesteille on haluttu enemmän näkyvyyttä.
Uutiskirjeen tilaajamäärä on kasvanut vajaan kahden vuoden aikana 60 prosenttia. Palautekanavien kautta on vastattu lähes 200 kysymykseen ja reagointiaika on ollut noin 1 vuorokausi.
Turvallisuusviestintä: Turvallisuuskulttuuri yhteistyöllä vahvaksi
Infrahankkeessa turvallisuus on aina etusijalla, mutta Kupittaa–Turku-ratahankkeessa sen viestintä on nostettu uudelle tasolle. Turvallisuuden varmistaminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa viestinnällä on ollut keskeinen rooli.
Yhteistyössä turvallisuustiimin kanssa olemme järjestäneet kriisiviestintäsimulaatioita ja -valmennuksia, jotka ovat kehittäneet hankkeen avainhenkilöiden valmiuksia yllättävien tilanteiden hallintaan. Lisäksi olemme luoneet visuaalisia ohjeita, kuten turvallisuusaapisen ja uudistetun hankeoppaan, jotka helpottavat turvallisuustietojen omaksumista.
Turvallisuusviestintä on integroitu osaksi hankkeen päivittäistä toimintaa. Näin olemme kehittäneet kriisivalmiuksia ja varmistaneet, että turvallisuusohjeet tavoittavat työntekijät ja sidosryhmät selkeästi ja oikea-aikaisesti.
Asiakaskommentit
”Kokeneena rakennuttajan edustajana voin sanoa, että turvallisuuden kehittämisessä hankkeemme viestintätiimi ja turvallisuustiimi ovat ideoineet loistavan tavan viedä turvallisuusasioita eteenpäin kaikilla urakoilla.”
– Hankkeen projektipäällikkö Erkki Mäkelä, Väylävirasto
”Viestintätiimi on täysin integroitunut hankkeeseen ja ottaa vastuuta koko viestinnän kehittämisestä. Se ei ole vain tiedottamista, vaan strategista johtamista. Kriisiviestintään varautumisessa tiimi on ollut avainasemassa.”
– Projektijohtaja Antero Mäkilä, Turun kaupunki
Kuva: Väylävirasto.