Näkemyksiämme

Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.

Tunteet pelissä: näin some saa yleisön liikkeelle

Public affairs (PA) eli poliittinen vaikuttajaviestintä mielletään usein ensisijaisesti tiedon jakamiseksi ja faktojen esittämiseksi. Se voi kuitenkin parhaimmillaan olla esimerkiksi tunteita herättävä tarina. Kun tunnereaktioon yhdistyy vahva muistijälki, viesti pysäyttää. Miten siis kannattaisi viestiä, jotta yleisön saisi todella välittämään ja toimimaan?

Kirjoittaja

Tunne edellä, mutta ei ilman faktaa

 

Faktat vakuuttavat, mutta tunteet saavat liikkeelle. Kun tavoitteena on vaikuttaa kansalaisten asenteisiin tai päättäjien linjauksiin, tunne on viestin vipuvoima. Tehokas vaikuttajaviestintä puhuttelee arvoja, kokemuksia ja yhteisöllisyyttä. Sen rinnalla kuitenkin kulkevat luvut ja lait.

 

Neljä vinkkiä, joilla pääset alkuun:

  1. Tunnista kohderyhmäsi arvot ja toiveet ja puhu heidän kieltään.
  2. Kerro tarina: yksi jaettu kokemus resonoi enemmän kuin tuhat tilastoa.
  3. Muista visuaalisuus: tunne syntyy myös viestin muodosta, ei vain sisällöstä. Tämä on erityisen tärkeää, kun kanavana on some. 
  4. Kehota toimimaan: älä jätä lukijaa vellomaan, vaan tarjoa konkreettinen askel.

 

Mitä yksi sana voi saada aikaan?

 

Someviestinnän voima tunnetaan, mutta sen koko potentiaali jää monesti hyödyntämättä. Jo yli kymmenen vuotta sitten Tahdon2013-kampanja osoitti, miten vahva vaikutus tunnepohjaisella someliikehdinnällä voi olla. Ytimekäs viesti ’Tahdon’ levisi laajalle, loi yhteisön ja käynnisti historiallisen muutoksen, kun tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin eduskunnassa. Kampanja onnistui tavoitteessaan ilman massiivista budjettia. Siihen johti viestin selkeys, kohderyhmän ymmärtäminen ja vahva symboliikka.

 

Me Ahjolla teemme asiakkaillemme strategista vaikuttajaviestintää sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Indiviorin Nolla huumekuolemaa -kampanja rakensi empaattista ymmärrystä ja toi vaikeita aiheita lähemmäs päättäjiä ja suurta yleisöä. Malmin lentoaseman ystävät ry:n vaikuttajaviestintä puolestaan nosti esiin yhteisöllisyyden ja kulttuuriperinnön merkityksen, osallisti kansalaisia ja herätti keskustelua. Kampanjan tuloksena Helsingin valtuustoon nousi kymmenen uutta lentoaseman tukijaa. 

 

Vältä manipulointia, rakenna luottamusta

 

Rehellisyys, läpinäkyvyys ja hyvä taustoitus erottavat vaikuttavan viestinnän manipuloinnista. Aidolta tuntuvaan viestiin reagoidaan vahvemmin ja myötämielisemmin. Vaikuttava viesti sosiaalisessa mediassa on usein ytimekäs, visuaalisesti houkutteleva ja se resonoi emotionaalisesti. 

 

Viestien vaikuttavuutta lisäävät:

  • Selkeä rakenne ja napakka kieli
  • Visuaalinen sisältö (kuvat, videot, symbolit)
  • Tunteisiin vetoavat elementit (ilo, empatia, toivo, oikeudenmukaisuus)
  • Sosiaalinen toistettavuus eli viestin helppo jaettavuus
  • Ajankohtaisuus ja kontekstin osuvuus.

 

Tärkeää on myös, että viesti tuntuu omakohtaiselta ja liittyy lukijan arkeen.

 

Tunneviestinnän muistilista

  • Mikä on viestisi tunne? Miltä haluat sen tuntuvan vastaanottajasta?
  • Voiko viestisi tarina resonoida arjessa? Onko se samaistuttava?
  • Missä kanavassa tunne tavoittaa parhaiten?
  • Miten tarjoat yleisöllesi mahdollisuuden osallistua ja jakaa eteenpäin?

 

Kun rakennat viestisi vaikuttavasti, annat yleisöllesi syyn välittää. Silloin viestisi jää elämään.

 

Lähteet:

https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98494 

 

Ota yhteyttä Susannaan

Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Jaa artikkeli

Mustavalkoinen kuva puhekuplista

Viestintä rakentaa vaikuttavan kulttuurin

Organisaation viestintä kertoo, millaisia me olemme, millä sävyllä puhumme ja kuinka kohtelemme toisiamme. Jokainen viesti, sisäinen tai ulkoinen, kantaa mukanaan organisaation arvoja, rakenteita ja asenteita. Kun halutaan kehittää organisaatiokulttuuria, viestinnästä

LUE LISÄÄ
Henkilö kirjoittaa tietokoneella pöydän ääressä

Miksi suomi ei enää kelpaa korkeakoulukieleksi?

Englannin kieli on vahvistanut asemaansa suomalaisessa korkeakoulutuksessa, eikä syyttä. Silti on hyvä pysähtyä miettimään, mitä äidinkielen osaaminen merkitsee erityisesti viestinnän ammattilaisille. Miten varmistamme, että suomen kielen taito pysyy vahvana myös

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä

Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Voit myös varata ajan 15min pikakonsultointiin tai käyttää chatia.