Hyvinvointipolitiikkaan keskittyvä Terve!Areena järjestettiin toista vuotta osana SuomiAreenaa 25.6.2024. Tänä vuonna Terve!Areenan kahdessa paneelikeskusteluissa etsittiin ratkaisuja naisten työkyvyn tueksi vaihdevuosien aikana sekä kroonisen munuaistaudin varhaiseen tunnistamiseen.
Terve!Areena: Vaihdevuodet ja työelämä – Avaimia työkyvyn säilyttämiseen
Järjestäjinä Astellas Pharma ja Ahjo Communications
Panelistit:
- Mia Laiho, kansanedustaja, Kokoomus
- Kaisu Norbäck, johtava työterveyslääkäri, Terveystalo
- Salla Paajanen, toimittaja, kokemusasiantuntija ja vaihdevuosiaktivisti
- Leena Väisälä, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, kliininen seksologi, Yksityislääkäri Aava ja Mehiläinen Helsinki
Paneelin juonsi Ahjo Communicationsin viestintäkonsultti Maria Kesti.
Astellas Pharman ja Ahjo Communicationsin järjestämässä paneelikeskustelussa asiantuntijat pureutuivat siihen, miten naisten työkykyä voidaan tukea vaihdevuosien aikana. Vaihdevuosioireet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti naisten elämään ja työkykyyn: jopa 70–80 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista kärsii vaihdevuosioireista ja 50 prosenttia kokee ne sietämättömiksi. Vaihdevuosioireet ovat erilaisia ja niitä ei aina tunnisteta, minkä takia vaihdevuosioireista kärsiviä naisia saatetaan diagnosoida ja hoitaa väärin. Vaihdevuosien merkitys työkykyyn on tunnistettu myös pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että “vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa edistetään hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi”.
Paneelikeskustelussa panelistit olivat samaa mieltä siitä, että vaihdevuosioireet voivat vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Merkittävimmin työkykyyn vaikuttaviksi vaihdevuosioireiksi nostettiin erilaiset kognitiiviset oireet, kuten aivosumu, unettomuus sekä erilaiset tuki- ja liikuntaelinoireet. Tällä hetkellä ongelmana on, että naiset itse tai terveydenhuollon ammattilaiset etenkin perusterveydenhuollossa eivät tunnista oireita vaihdevuosiin liittyviksi. Tämä hidastaa diagnoosin ja hoidon saamista.
Vaihdevuosioireet pitäisi tunnistaa ja hoitaa jo perusterveydenhuollossa, ei vasta gynekologilla. Tätä varten perusterveydenhuollon osaamista tulee lisätä jo esimerkiksi lääkäreiden ja hoitajien koulutuksessa. Ensimmäisten, vuonna 2025 valmistuvien vaihdevuosien Käypä Hoito -suositusten odotetaan auttavan osaamisen jalkauttamisessa perusterveydenhuoltoon. Myös hoitoon pääsyä tulee parantaa sekä perusterveydenhuollon että gynekologin osalta. Kansanedustaja Mia Laiho kertoi hallituksen uudesta Kela-korvausmallista, joka on tällä hetkellä lausunnolla. Uudessa mallissa on haluttu parantaa yleislääkärille hoitoon pääsyä sekä korottaa silmälääkäri- ja gynekologikäyntien Kela-korvauksia.
Naisten työkykyä voidaan tukea myös työpaikoilla. Tärkeänä keinona nähtiin, että esihenkilöiden ja yrityspäättäjien tietoisuutta lisätään vaihdevuosista ja vaihdevuosien moninaisten oireiden vaikutuksesta työkykyyn. Lisäksi työpaikoilla on tärkeää luoda ja ylläpitää avointa ilmapiiriä ja keskustelua aiheesta.
Voit katsoa paneelikeskustelun tallenteen MTV Katsomosta.
Yksi kymmenestä sairastaa tietämättään munuaistautia: tiedätkö riskisi?
Järjestäjinä Boehringer Ingelheim, Munuais- ja maksaliitto ja Apteekkariliitto
Panelistit:
- Niina Koivuviita, puheenjohtaja, Lääkäriliitto
- Ville Väyrynen, kansanedustaja, Kokoomus
- Mika Wallin, apteekkari, Kauhavan ykkösapteekki
- Elina Pimiä, asiantuntijaylilääkäri, Diabetesliitto
- Satu Mäkelä, ylilääkäri, Pirkanmaan hyvinvointialue
Paneelin juonsi Apteekkariliiton viestintäpäällikkö Aija Pirinen.
Boehringer Ingelheimin, Munuais- ja maksaliiton ja Apteekkariliiton paneelikeskustelussa käsiteltiin kroonisen munuaistaudin varhaista tunnistamista ja hoitoa. Krooninen munuaistauti on merkittävä kansanterveydellinen haaste ja sen kustannukset ovat yhteiskunnalle merkittävät.
Paneelikeskustelussa korostettiin, miten kroonisen munuaistaudin varhaisella tunnistamisella voitaisiin edesauttaa vaikuttavaa hoitoa ja lisätä potilaiden elinvuosia. Tätä varten painopistettä terveydenhuollossa tulisi muuttaa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn. Pirkanmaan hyvinvointialueen ylilääkäri Satu Mäkelä ja Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita kannattivat omalääkärimallia, jossa jokaiselle suomalaiselle taattaisiin oma, tuttu lääkäri ja jolla voitaisiin varmistaa hoidon jatkumo.
Koska nykyisessä taloustilanteessa lisäresursseja on vaikea saada, terveydenhuollon nykyisiä resursseja tulisi hyödyntää maksimaalisesti. Panelistit nostivat esiin, miten esimerkiksi yhteistyötä ja konsultointia eri ammattilaisten välillä tulisi parantaa huomioimalla erilaiset nivelpinnat ja tiedon liikkuminen nykyisessä järjestelmässä. Myös apteekkien resursseja voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.
Tietoisuutta on tärkeää lisätä myös yleisellä tasolla. Apteekkari Mika Wallin nosti esiin, miten osa asiakkaista ei esimerkiksi muista mainita kroonisesta munuaistaudista apteekissa, mikä kuitenkin olisi tärkeää lääkkeiden sopivuuden ja annostusten tarkistamisen kannalta. Panelistit huomauttivat, että jokaisessa hoitopolun vaiheessa terveydenhuollon ammattilaisten tulisi antaa potilaille tietoa esimerkiksi siitä, miksi munuaisten toimintaa kuvaavia, veri- ja virtanäytteellä otettavia laboratorioarvoja olisi tärkeää tutkia säännöllisesti.
Voit katsoa paneelikeskustelun tallenteen MTV Katsomosta.
Terve!Areena on hyvinvointipolitiikan areena, joka kokoaa yhteen terveysalan toimijat, yritykset, lääkärit, järjestöt ja päätöksentekijät etsimään ratkaisuja ja ideoita Suomen terveydenhuollon parantamiseen ja sen ongelmien ratkaisemiseen. Terve!Areenan paneelikeskustelut ovat kaikille avoimia tapahtumia ja ne tavoittavat niin päättäjät, asiantuntijat, median kuin tavalliset kansalaisetkin.
Terve!Areena on osa laajempaa pohjoismaista keskustelufoorumia nimeltään Nordic Health Talks. Näkökulmia pohjoismaiseen terveydenhuoltoon etsivä Nordic Health Talks kokoaa yhteen terveysalan toimijat, yritykset, lääkärit, järjestöt ja päätöksentekijät Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Nordic Health Talks kannustaa rajoja ylittävään ajatteluun, jonka avulla etsitään ratkaisuja ja ideoita pohjoismaisen terveydenhuollon ongelmiin. Seuraava Nordic Health Talks -tapahtuma järjestetään Norjassa 12.8.2024. Tapahtumaa voi seurata striimin välityksellä. Lisätietoa Nordic Health Talksista voit lukea verkkosivuiltamme.
Mikäli kiinnostuit ja haluaisit järjestää paneelikeskustelun osana Terve!Areenaa 2025, voit olla yhteydessä meihin verkkosivuillamme.
