Pääkaupunkiseudun hipsterialueiden kuten Kallion ja Vallilan Facebook-kirpputorit täyttyvät epätoivoisista Pinterestistä lainatuista kuvista, joissa etsitään sitä täydellisestä festarilookista vielä puuttuvaa vaatekappaletta. Paikan päällä jonotetaan kuvaa hohtavien Flow-kirjaimien kanssa.
Viime viikonloppuna sateista sunnuntai-iltapäivääni häiritsi fanityttöjen kiljunta, joka kantautui monien kilometrien päästä Weekend-festivaalilta. Fyysinen ärsytys oli kuitenkin pientä siihen verrattuna, jos paikalla olisi ollut tuttuja. Lukemattomien Instagram-kuvien ja storyjen sekä snäppien katselu kotisohvalta ei voi muuta kuin masentaa. Ja se juuri on edessä ensi viikonloppuna. Omaan vertaisryhmääni paremmin sopiva Flow-festival tarkoittaa minulle (joka sinne ei ole menossa) jonkin asteista somehelvettiä.
Juttelin ystäväni kanssa siitä miten ärsyttävää on katsella toisten storyja ja snäppejä, jos tuntuu, ettei omassa elämässä tapahdu mitään. Miten muilla on varaa käydä hienoissa paikoissa syömässä, ostaa kalliita vaatteita tai aikaa nähdä koko ajan kavereita?
Somessa voi mainostaa… ilman että “mainostaa”
Täydelliseltä vaikuttava elämä ei todellisuudessa tietenkään ole yhtä täydellinen kuin miltä se somen läpi tarkasteltuna vaikuttaa. Ja pitäisihän se tajuta: joudun itsekin ottamaan useamman otoksen ja viilaamaan kuvaa ennen kuin se on julkaisukelpoinen. Nykyään onneksi yhä useampi nostaa esirippua ja myös kertoo tai näyttää mitä filttereiden takana on.
Me sosiaalisen median suurkäyttäjät emme ole, kuten eivät markkinoijatkaan, välttämättä ymmärtäneet täysin somen todellista valtaa nuoriin. Kukaan ei pääse pakoon vertaisryhmien palautteelta ja vaikutukselta. Eikä niitä yritetäkään paeta: omassa alakulttuurissa haetaan suosituksia ja mallia muilta. Vaikutus on suuri: somessa kärpäsestä tulee härkänen, viimeistään silloin kun ilmiön laittaa liikkeelle jo tunnettu somevaikuttaja.
Sosiaalisessa mediassa markkinointia ei ole ainoastaan mahdollista kohdentaa tavoitellulle pienelle alaryhmälle, vaan sen voi myös ujuttaa miksi tahansa muuksi sisällöksi tai suositukseksi – tuotesijoitteluksi.Usein puhutaan, että milleniaalit ärsyyntyvät mainoksista ja siksi välttelevät niiden kohtaamista parhaansa mukaan. Milleniaaleja ärsyttävät kuitenkin vain tietynlaiset mainokset. Feediin uppoavan Instagram-tähden maksettu kuva, jossa komeilee tietty tuotemerkki, ei ärsytä – eikä sitä välttämättä edes ajatella mainoksena.
Täydellisiä festari-aurinkolaseja metsästävää nuorta ei häiritse, jos feedissä tulee vastaan sponsoroitu aurinkolasimainos. Ja jos kohdentaminen on osunut kohdalleen, niin se luultavasti tuleekin vastaan. Ensi viikonloppuna Flow-festareilla paikalla olevia vegaanisia tuotemerkkejä luultavasti odottaa tuhansien näyttökertojen ansaittu somenäkyvyys. Ja jos mukana on muutama suositun tubettajan jakama kuva, jossa tuotemerkki näkyy, voidaan puhua kymmeniä tuhansia tavoittavista ”mainoksista”.
Festariasu + liput + ruuat ja juomat = täydellinen somekuva?
Hauskaa, kaunista ja yleellistä elämää kuvastava some-feedi ei välttämättä aina synny ainoastaan räpsimällä kuvia älypuhelimella. Se vaatii usein aikaa, vaivaa, rahaa ja elämyksiä – lomamatkoja, hienoja ravintoloita, vaateostoksia ja festarilippuja. Toki kaikilla näillä asioilla on itsessäänkin arvoa ja merkitystä, ei niitä vain kuvia varten tehdä ja hankita. Mutta, mitä arvoa kokemuksella enää on, jos sitä ei jaa muille?
Sanon tämän lievästi kärjistäen, mutta jos minulla olisi varaa ja aikaa saattaisin itsekin kavereideni vaikutuksen alaisena mennä Flow-festareille. Menisin sinne pitämään hauskaa tietysti, mutten niinkään kuuntelemaan bändejä tai syömään ruokaa. Osittain menisin varmasti saadakseni sen täydellisen somekuvan. Ostaisin edes yhden, 99 euroa maksavan, päivän lipun Flow:hun, jotta saisin sieltä kuvan feediini. Eikä sitten ainakaan tarvitsisi seurata somesta mistä kaikesta hauskasta jään paitsi.
Fiksuna itsenäisenä aikuisena tietysti vain boikotoin koko tapahtumaa. Ensi viikonloppuna minua ei siis tavoita somesta (Whatsappia luen normaalisti, ei hätää), mutta pitäkää hauskaa festareilla. Ja muistakaa katsoa omaa ruutua pidemmälle.
