Puhumista ei pidetä suomalaisten leipälajina, joten on ymmärrettävää, että myös perustelut tuppaavat usein unohtumaan. Jopa Suomen kärkipoliitikot syyllistyvät ajoittain laukomaan latteita onelinereita, joissa ei ole minkäänlaista sisältöarvoa. Silti – valitettavan usein – ne kelpaavat sellaisinaan.

Viestinnässä vankkojen perustelujen merkitys on kuitenkin elintärkeä, sillä muutoin sanomalta katoaa pohja ja niin viestin kuin sen lähteenkin luotettavuus kärsii. Myös väärintulkintojen riski kasvaa, ja pahimmassa tapauksessa syliin on äkkiarvaamatta tupsahtanut kriisi.

Pitkäsiimaiset kalastajat monikoukkuisine vapoineen ovat jo vuosia olleet tuttu näky Lauttasaaren sillalla. Asuessani Ruoholahdessa iltalenkki koiran kanssa kulki useasti sillan ohi. Vuosien varrella monet naamat alkoivat käydä tutuiksi, ja etenkin kesäisin saatoin jäädä norkoilemaan etäämmälle nähdäkseni, suoko ahti antejaan.

Matkani viedessä pitkästä aikaa Lauttasaaren puolelle, huomasin, että sillalle oli ilmestynyt kyltti, joka kieltää kalastuksen. En tiedä, kauanko kyltti on majaillut sillankaiteessa, mutta omiin silmiini se osui vastikään. Ensireaktioni oli harmistus ja kiukku: taasko kaupunki on kieltänyt jotain jonkin naurettavan, pikkumaisen pykälän vuoksi. Lukiessani tekstiä hieman pidemmälle, mieleni muuttui. Kieltolauseen alle oli kirjoitettu kalastuksen rajoittamisen syy: sillan alla on veneväylä. Kielto muuttui yksiselitteisellä perustelulla järkiratkaisuksi, johon tuskin kenelläkään on syytä naputtaa vastaan.

Ilman selventävää perustelua kielto olisi taatusti aiheuttanut ryöpytyksen sosiaalisessa mediassa. Somekohusta olemme saaneet esimakua muun muassa niin sanotun viskigaten sekä kaupungin uusimien terassiohjeiden yhteydessä. Kun toiminnan syy on perusteltu ja selvästi esitetty, on sen hyväksyminen monin verroin yksioikoisempaa. Kuulostaa simppeliltä ja vaivattomalta lisäykseltä – mutta miksi se niin monesti unohtuu?

Kyseenalaistus kunniaan

Perustelut luovat viestin merkityksen. Monesti ohje tai idea ei sellaisenaan avaudu, vaan merkitys ja vaikutus tulee selventää. Jos lapselle on perusteltava, miksi talvella on laitettava pipo päähän, niin miksei aikuisille tulisi avata huomattavasti monimutkaisempien asioiden syitä ja seurauksia?

Uusia ideoita ja viestinnän kärkiä on hedelmällisintä pohtia ryhmässä, jolloin aihe saa syvyyttä ja tuoreita näkökulmia. Usein kiire ja innostus kuitenkin estävät tämän. Toisinaan omaa ideaa taas pidetään niin mullistavana, että muiden kommentit sivuutetaan. Yhteisen ideoinnin lisäksi myös kyseenalaistaminen on erittäin tervetullutta. Muutoin uhkana on se, että asioita toteutetaan piittaamatta siitä, onko niistä kenellekään aitoa hyötyä.

Kun perusteluja vaille jäänyt viesti kyseenalaistetaan, on myös sen tuottajan pakko käsitellä se uudelleen. Jos perusteluja ei synny, on selvää, että idea on huono tai viestin kärki epäonnistunut. Parempi tämä skenaraario kuin se, että julkaistaan huonosti muotoiltu viesti aiheesta, joka on jo valmiiksi räjähdysherkkä.

Viestintä on usein monimutkaista ja virhetulkintojen vaara on suuri. Mutta suurimman karhunpalveluksen teemme itsellemme silloin, kun unohdamme kaikkein yksinkertaisimman perusasian: perustelut.