Ahjolla oli kunnia olla mukana viestinnän osapuolena monitieteisessä tutkimusryhmässä, jossa selvitettiin lapsille ja nuorille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia ja mahdollisia toimenpiteitä sen rajoittamiseen. Tutkimus auttaa edistämään lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia.
EPELI eli Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointi lapsille ja nuorille on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke. Monitieteisessä tutkimushankkeessa kartoitettiin, kuinka toimivia nykyiset epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointiin liittyvät suositukset ja sitoumukset ovat ja miten niitä voisi parantaa. Ahjo teki hankkeen tiede- ja vaikuttajaviestintää.
Hankkeessa selvitettiin, millaista lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi tällä hetkellä on ja miten siihen suhtaudutaan. Näin saatiin tietoa siitä, miten markkinointiin voidaan mahdollisesti puuttua esimerkiksi suositusten, sitoumusten, itsesääntelyn ja rajoitusten avulla. Ahjon tehtävänä oli viestiä tutkimuksen tuloksista laajasti kohderyhmille, eli terveyden ja hyvinvoinnin alan sidosryhmille, elintarviketeollisuudelle, päivittäistavarakaupan edustajille, virkamiehille sekä erityisesti päättäjille.
Haastetta toi intressien ristiriita: elintarviketeollisuus ei halua, että markkinointia rajoitetaan, vaikka kaikki osapuolet varmasti haluavat suojella alaikäisiä. On lopulta myös elintarviketeollisuuden etu, että he toimivat vastuullisesti. Haasteena on saada kaikki ymmärtämään, että tässä ei ole häviäjiä, vaan kyse on yhteistyöstä. Intressien ristiriidan haasteeseen Ahjo tarttui luomalla hankkeen viestinnälle strategian, jonka tavoitteena on kutsua kaikki sidosryhmät rakentamaan lopputulosta ja kommentoimaan tutkimusta.
Ahjo järjesti sidosryhmätyöpajan, jossa oli mukana niin terveyden- ja hyvinvoinnin järjestöjen kuin elintarviketeollisuudenkin edustajia keskustelemassa tutkimushankkeesta. Myös hankkeen päätösseminaariin kutsuttiin laajasti eri sidosryhmät mukaan ja seminaari herätti paljon kiinnostusta kaikissa osapuolissa. Päätösseminaarin järjestäminen ja siitä tiedottaminen yhdessä ohjausryhmän kanssa oli tärkeä osa-alue hankkeen viestinnässä. Jo päätösseminaarin kutsukirjeen julkaisu herätti kiinnostusta mediassa.
Tehtävä on ollut Ahjolle todella mieluinen, sillä on ollut innostavaa tehdä merkityksellistä työtä hyvän puolella. Alaikäisten huonoja ruokailutottumuksia on mahdollista muuttaa ohjaamisen keinoin. Tällä on merkitystä kansanterveydelle. Meillä on mahdollisuus vähentää epäterveellisestä ravitsemuksesta aiheutuvia lieveilmiöitä pitkällä tähtäimellä, joten tästä hankkeesta seuraa todella merkittävää yhteiskunnallinen hyötyä.
“Merkityksellinen työ poikkeuksellisena aikana. Osuimme herhiläispesään, mutta tavoitteemme lasten ja nuorten suojelemiseksi oli kaupallisia intressejä kestävämpi. Näin suuren tavoitteen edessä viestinnältä vaaditaan vastuullisuutta. Se asettaa myös viestinnälle suuren painoarvon. Onnistuimme siinä missä ihmisten välinen vuorovaikutus yleensä epäonnistuu intressien törmätessä. Kokosimme menestyksellä ihmiset eri näkemyksineen yhteisen teeman ympärille ja loimme ymmärrystä suuremmasta merkityksestä. Lasten hyvinvoinnista.
Onnistuimme tekemään erittäin merkittävän viestinnällisen voiton myös mediassa. Itse näen tärkeimpänä sen, että viestimme ei värittynyt ja popularisoinut tai kärjistynyt. Ahjon osaaminen kriittisten teemojen hallinnassa on vertaansa vailla.
Erityisen onnistunutta oli vuorovaikutus ministeriöiden kanssa ohjausryhmässä ja sen ulkopuolella. Näin laajan monitieteellisen ja poikkihallinnollisen hankkeen viestinnän koordinointi vaati erityisen kokenutta viestinnän tekijää. Kiitos Ahjon tiimille taidokkaasta työstä ja vuorovaikutuksesta“, sanoo Mikael Fogelholm, professori, tutkimushankkeen johtaja.
EPELI-hankkeen loppuraportti ja policy brief ovat saatavilla Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisuarkistossa.