Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.
Viestinnän maailma on muuttunut: vuorovaikutus koetaan tärkeämpänä kuin koskaan. Sen varaan rakentuu myös avoin ja kokeileva viestintäkulttuuri.
Teimme joulukuun lopulla minikyselyn vuoden 2015 kuumimmista viestintätrendeistä. Kyselyyn vastasi 20 viestinnän ja markkinoinnin ammattilaista. Vastaajien yhteisenä toiveena oli, että sosiaalinen media alettaisiin vihdoin nähdä yhä arkipäiväisempänä ja kiinteämpänä osana yritysten viestintää.
Videosisällöt ja henkilöbrändit huomataan
Viestintä- ja markkinointiväki näkee vuoden olevan erityisesti Twitterin, YouTuben ja Instagramin kulta-aikaa. Yle uutisoi Twitterin olevan Suomessa vain pienen piirin suosikkikanava, mutta organisaatioviestinnässä se tekee yhä vahvemmin tuloaan. Twitter on jo pitkään koettu digitaalisen edelläkävijyyden kanavana: se taipuu erinomaisesti henkilöbrändäykseen ja asiantuntijuuden esiin tuomiseen. Vastaajat uskovat, että vuoden aikana uusia käyttäjiä tulee runsaasti lisää.
YouTube rankattiin somekanavien toiseksi kirkkaimmaksi nousijaksi. Videosisällöt ja vloggaaminen kasvattavat suosiotaan edellisvuodesta ja yksittäisten kanavien seuraaminen yleistyy. Videoista tulee yhä arkipäiväisempi viestinnän muoto. ”Jos videon käyttöä tarinankerronnassa, myös yritysviestinnässä kuluttajamarkkinoinnin lisäksi, ei ole vielä vakavasti pohdittu, viimeistään nyt on aika.”, Timo Nurmi muistutti hiljattain M&M:n blogissaan.
Myös Instagram on löytänyt paikkansa organisaatioviestinnässä, ja kanavan hyödyntämisen uskotaan vahvistuvan tänä vuonna entisestään. Tarinat ja visuaalinen viestintä ovat täynnä tunnetta – ja tunnetusti kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ei liene yllätys, että videoviestintää ja visuaalista tarinankerrontaa povataan vuoden kuumimmiksi viestintätrendeiksi.
Vihdoin alas norsunluutorneista
Viestintäkulttuuri muuttuu tänä vuonna yhä läpinäkyvämpään suuntaan. Työntekijöiden voima aletaan ymmärtää organisaatioissa: työntekijöiltä someen lähtevät viestit ovat paljon kiinnostavampia ja uskottavampia kuin organisaation nimissä tehdyt. Työntekijät nähdään jo monessa organisaatiossa brändilähettiläinä, joiden verkostojen avulla yritykset voivat vahvistaa positiivista mielikuvaa sekä tavoittaa laajemman yleisön.
Silti peräti 61 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, ettei organisaation ylin johto ole aktiivinen somessa. Vaikuttamista ei ole koettu tarpeelliseksi ja johdon ymmärrys ja osaaminen eivät ole riittävällä tasolla. Iso muutos viestintäkulttuurissa on kuitenkin käynnissä – halusipa sitä tai ei. Pekka Sauri kiteytti viime vuonna osuvasti: ”Viestintä jos mikä on nimenomaan johtajan työtä”. Sosiaalista mediaa ei voi nähdä enää erillisenä maailmana. Johtajan on oltava siellä, missä asiakkaat, työntekijät ja sidosryhmätkin ovat.
Toivottavasti tänä vuonna suunta on pois kanavakeskeisestä ajattelusta kohti avointa ja vuorovaikutteista viestintäkulttuuria, jossa sosiaalinen media on olennaisena osana mukana. Olkoon tämä rohkean, avoimen ja kokeilevan viestinnän vuosi.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
Terveysviestinnän suurin harha on usko siihen, että pelkkä tieto muuttaa käyttäytymistä. Faktoja ja tutkimuksia löytyy yllin kyllin, mutta silti moni ohittaa tärkeimmätkin viestit olankohautuksella. Muutos syntyy vasta, kun viestiin voi
Tekoäly voi hoitaa monia viestinnän tehtäviä hetkessä. Se osaa tuottaa uutiskirjeitä, luonnostella lehdistötiedotteita ja tehdä somepostauksia, jotka ovat tyyliltään uskottavia ja sujuvia. Viestinnän ammattilaisen rooli ei kuitenkaan ole kadonnut –
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
