Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.
Olen ollut viime kesästä alkaen poissa viestintätyöstäni. Töihin palattuani olen huomannut kaksi edistysaskelta organisaatioiden viestinnässä: videot ja analytiikan ymmärtäminen.
Videoita on hyödynnetty markkinointiviestinnässä jo pitkään ja verkkosivujen sekä sosiaalisen median analytiikkaa on hyödynnetty organisaatioissa. Ei kuitenkaan kaikissa, ei tässä mittakaavassa eikä varsinkaan viestinnän tekijöiden toimesta. Liikkuva kuva ja datan hyödyntäminen on rikollisen usein ollut organisaatioissa jossain muualla tapahtuvaa toimintaa, josta viestinnästä vastaavat eivät ole olleet perillä.
Molempien kohdalla on jo useamman vuoden ajan käyty keskustelua siitä, miten jokaisen itseään kunnioittavan viestijän pitäisi vähintään ymmärtää ja parhaassa tapauksessa pätevästi hyödyntää molempia yllämainittuja. Puhe on kuitenkin eri asia kuin teot.
Vanhempainvapaani aikana seurasin alaa suhteellisen aktiivisesti: mihinkäs se Twitterin selaaminen nyt olisi yhtäkkiä kadonnut? Välillä huokailin, että samoista teemoista edelleen puhutaan, mitenköhän on sen tekemisen laita. Töihin palattuani huomasin ilokseni viestinnän ammattilaisten tarttuneen härkää sarvista!
Huomaan muutoksen toimistomme asiakastöissä ja erityisesti uusissa tarjouspyynnöissä. Liikkuvaa kuvaa kaivataan lähes kaikkiin projekteihin. Lisäksi viestintäosastoilta tulevissa tarjouspyynnöissä osataan yksityiskohtaisesti kaivata tietynlaista digitaalista tekemistä, tarkkoja mittareita ja monipuolisia raportteja.
Viestijän identiteettikriisi
Luettuani pari viikkoa sitten Hanna Harjulan kirjoituksen viestijän identiteettikriisistä jäin pohtimaan, onko syy muutokseen vihdoinkin oikeasti tapahtuvassa viestinnän ja markkinoinnin siilojen kaatumisessa.
Onhan jo vuosia puhuttu siitä, miten viestinnän ja markkinoinnin tulisi vähintäänkin tehdä yhteistyötä, parhaassa tapauksessa olla yhtenäinen tiimi. Tässäkin on ollut edelläkävijöitä, mutta iso laiva kääntyy hitaasti.
Ehkä onkin niin, että digitalisaatio on viimein ajanut viestinnän ja markkinoinnin aidosti saman pöydän ääreen. On myös tapahtunut uusjakoa: digitaalista viestintää johti vielä pari vuotta sitten useimmiten markkinointitoiminto. Nyt osataan luottaa siihen, että viestintäkin on (monen muun asian lisäksi) tavoitteellista myynnin tukea.
Lisäksi viestinnän ammattilaiset ovat tehneet hurjan loikan oman ammattitaitonsa laajentamisessa. Tämä onkin tarpeen, sillä visuaalisuus ja digitaalisuus ovat tulleet jäädäkseen.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
Miksi viestinnän johtajaa pitäisi kiinnostaa miten hallitus viestii? Hallituksen viestintä vaikuttaa suoraan organisaation luottamukseen, maineeseen ja toimintakykyyn usein enemmän kuin operatiivinen viestintä.
Organisaatiot keskittyvät usein brändin rakentamiseen, mutta samalla unohtavat, keihin ihmiset oikeasti luottavat: asiantuntijoihin. Asiantuntijoiden kehittäminen ajatusjohtajiksi tuo organisaatiolle kilpailuetua, mutta se ei synny sattumalta. Vaikuttava asiantuntijarooli vaatii strategista suunnittelua, asiantuntijuuden
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
