Someosaamista pidetään usein nuorten diginatiivien synnynnäisenä ominaisuutena, mutta pelkkä sosiaalisen median käyttö tai siellä oleminen ei tee kenestäkään ammattilaista.
Ystäväni perusti tammikuussa kosmetiikkaan erikoistuvan Instagram-tilin henkilökohtaisen tilinsä rinnalle, ja se otti nopeasti tuulta alleen. Tähän mennessä lähes tuhat seuraajaa haalinut tili on jo poikinut yhteistyötarjouksia suurilta kosmetiikkafirmoilta.
Nyt hän kysyi minulta epävarmasti, kannattaako asiasta mainita CV:ssä hakiessa viestinnän alan harjoittelupaikkaa. Hänen mielestään läheiseen harrastukseen liittyvä tili ja sen ylläpito eivät välttämättä ole mainitsemisen arvoisia työhakemuksessa. ”Kuka tahansa nyt osaa sellaisen perustaa.”
Kaikki ovat siellä, kaikki sitä tekevät ja kaikki sen osaavat
Kenellä nyt ei olisi blogia, tubekanavaa ja tuhansia seuraajia? Voi olla totta, että kuka tahansa voisi menestyä sosiaalisessa mediassa. Siinä sen mahtavuus ehkä piileekin. Oudoimmatkin jutut ja tyypit trendaavat aika ajoin. Miksi sitten kaikki, jotka haluavat olla someguruja, eivät sitä ole?
Apinakin osaa käyttää älypuhelinta, mutta kaikki eivät osaa tuottaa laadukasta sisältöä. Sisällöntuotanto ja yhteisömanagerointi ovat viestinnän ammattilaisten taitoja, mutta niitä ajatellaan yhä useammin nuorten synnynnäisinä ominaisuuksina.
Digitaidot ovat inflaatiossa: osaajia riittää ja arvostus laskee. Miksi palkata viestinnän ammattilainen, kun kuka tahansa osaa päivittää Facebookia?
Tällaiseen harhaluuloon ja somen aliarvostukseen ei kuitenkaan ole yhdelläkään yrityksellä varaa. Vaikka kaikki somettavat, se ei tee kaikista ammattilaisia. Pallon potkiminen kaverien kanssa ei tarkoita, että voisi pelata liigatasolla. Suurin osa nuorista diginatiiveista on passiivisia katsojia, ei aktiivisia sisällöntuottajia. Heidän etulyöntiasemansa on siinä, että (ainakin melkein) kaikki nuoret ovat sosiaalisen median piirissä. Liikkumalla somevesissä oppii jo paljon kanavien käytöstä, niiden käyttölogiikasta ja muista käyttäjistä.
Nosta someosaajia omasta väestäsi
Hyvä uutinen kuitenkin on, että jokaisessa organisaatiossa piilee varmasti potentiaalisia somevastaajia, jos heidän lahjojaan osataan kultivoida. Guruksi ei synnytä, vaan kasvetaan: koulutus ja rohkaisu sometaitojen hyödyntämiseen ovat avainasemassa.
Sosiaalisen median hienous piilee siinä, että motivaatiolla ja innostuksella pääsee jo pitkälle. Kanavat eivät ole teknisesti vaikeita käyttää ja harrastuneisuudella, rohkeasti kokeilemalla ja opasvideoiden katselulla pääsee hyvään vauhtiin.
Monien sosiaalisen median menestyjien ja gurujen ammattimainen tekeminen on lähtenyt liikkeelle harrastuksesta. Taitoa ja osaamista on kertynyt matkan varrella, kuten myös suosiota ja kaupallisuutta.
Oli sitten diginatiivi tai ei, kaikilla sosiaalisen median käyttäjillä on potentiaalia kehittyä someosaajiksi. Ammattimaisen sisällön ja tekemisen erottaa, ja se on arvokasta. Siksi vakuutinkin ystävälleni, että sosiaalisen median ja sisällöntuotannon taidoista kannattaa ehdottomasti mainita hakemuksissa. Suositun sisällön luominen ja tuhansien seuraajien kultivointi ei ole jokaisen nuoren taito, eivätkä työnantajatkaan toivottavasti niin oleta.
