Näkemyksiämme

Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.

Kriisi koostuu vaarasta ja mahdollisuudesta

“Kiinalainen kriisiä kuvaava merkki ”Weiji” koostuu kahdesta osasta, joista toinen merkitsee vaaraa ja toinen mahdollisuutta. Kriisi voidaan määrittää päätöksentekoa vaativaksi tilanteeksi, jolloin päätös luo edellytykset uuden mahdollisuuden toteutumiselle. Näin kriisi voidaan määritellä siirtymävaiheen haasteeksi ­kohti jotain uutta.”

Kirjoittaja

Visuaalinen suunnittelijamme löysi yllä olevan lainauksen taittaessaan uusinta pamflettiamme Kriisi on mahdollisuus. Lainaus löytyi Väestöliiton parisuhteen kriisejä käsittelevältä verkkosivulta. Meidän pamflettimme käsittelee organisaatioiden kriisejä ja niihin liittyvää viestintää, mutta samalla tavalla kuin parisuhdekriisissä, näissäkin on kyseessä päätöksentekoa vaativa potentiaalinen vaara tai mahdollisuus.

Kriisiviestinnästä puhutaan usein ulkoisena viestintänä. Vuosien kokemus kriisiviestintäkoulutuksista, simulaatioharjoituksista ja sparrauksista on kuitenkin kiteyttänyt mielessäni sen, että sisäinen viestintä on kriisissä(kin) ulkoista tärkeämpää.

Avoimuus kriisiviestintätilanteissa edellyttää avoimuutta myös organisaatiokulttuurissa.

Vaikka tilanteita ei voi kattavasti ennustaa, sopivat toimintamallit pitäisi olla mietittyinä, kirjattuina ja testattuina hyvinä aikoina. Oikeiden ihmisten pitää saada oikea tieto nopeasti ja heillä täytyy olla lupa toimia. Siilipuolustus nimittäin on huonoin mahdollinen toimintatapa kriisitilanteessa.

Valitsetko siilipuolustuksen vai pupuhyökkäyksen?

Kriisiviestintä on vahva termi, mutta sitä on mielestäni aiheellista käyttää myös lievemmissä mainekriisitilanteissa, kuten sometrollauksen yhteydessä. Pamfletissamme Unicef kertoo kokemuksiaan trollauksesta ja tarjoaa yhtenä ratkaisuna vaikeisiin tilanteisiin pupuhyökkäystä. Jos järkipuhe ei tehoa, somehäirikölle voi vasta pupukuvin ja sydämin.

Unicef on hieno esimerkki organisaatiosta, joka on sosiaalisessa mediassa aidosti läsnä. Työntekijöille on annettu siihen lupa ja tarvittava aika.

Väittäisin, että nykyinen toimintaympäristö haasteistaan huolimatta on eettiselle organisaatiolle kiitollinen kriisitilanteissa. Kun jotain ikävää sattuu, siitä kertominen asiakkaille ja sidosryhmille on helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan. Median välikättä ei tarvita, kun kriisitiedotus voidaan tehdä omissa kanavissa. Ja mikä tärkeintä: tiedottamisen lisäksi asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa voidaan olla aidossa vuorovaikutuksessa. Pamfletissamme Tallink Silja kertoo, miten toimiva vuorovaikutus viime kesän norovirustapauksen aikaan sai kiitosta asiakkailta.

Vaikeuksia syntyy silloin, jos sisäinen viestintä ei ole toimivaa tai jos organisaatiosi tekeminen ei kestä nykypäivän vaatimaa avoimuutta. Silloin projektiksi kannattaa ottaa jonkin ihan muun kuin kriisiviestinnän kehittäminen.

Ota yhteyttä Susannaan

Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Jaa artikkeli

Lääkeyhtiö — iso paha susi vai jotain muuta?

”Meille on tarpeen Suomen ulkopuolisena toimijana ymmärtää, keitä päätöksentekijät ovat, ja olla yhteydessä tärkeimpiin. Haluamme myös ymmärtää vallitsevaa asenneympäristöä ja päätöksentekoprosessia.” ”Meidän tulee ymmärtää, miten hallitusohjelmaan kirjatut asiat konkreettisesti etenevät

LUE LISÄÄ

Ota yhteyttä

Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.

Voit myös varata ajan 15min pikakonsultointiin tai käyttää chatia.