Ongelmalle on nimikin, niin sanottu writer’s block, suomeksi valkoisen paperin kammo. Jotkut kutsuvat sitä jopa psykologiseksi häiriöksi, joka estää aloittamasta uutta kirjoitusta tai suhtautumaan siihen niin kriittisesti, ettei työ etene. Esimerkiksi Mika Waltari ei kyennyt kirjoittamaan juuri mitään elämänsä viimeisen viidentoista vuoden aikana (mistä en tosin häntä syytä; Sinuhe, Appelsiininsiemen, Vieras mies tuli taloon ja monet muut mestariteokset riittävät mielestäni varsin mainiosti yhden miehen elämäntyöksi).

Unohda inspiraatio

Moni kirjailija on kertonut kirjoittamisen olevan tiukkoihin arkirutiineihin perustuvaa raakaa työtä, josta inspiraatio on vain pikkuriikkinen osa. Meidän muidenkaan ei kannata odotella taivaasta (tai omasta päästä) kuin ihmeen kaupalla tupsahtavia ideoita, vaan käydä kirjoittamisen kimppuun kuin mihin tahansa työtehtävään.

Tärkein, takuuvarmasti toimiva apukeino tyhjän paperin täyttämiseksi on ihastuttavan yksinkertainen.  Valkoisen paperin (tai ruudun) ongelmasta pääsee eroon – kirjoittamalla. Kirjoita mitä vain ikinä mieleesi juolahtaa, vaikka vain pari riviä kerrallaan. Unohda turha kriittisyys ja hio tekstiäsi vasta aivan loppuvaiheessa.

Voit myös turvautua näihin vinkkeihin:

• Lähde kävelylle.
• Eliminoi häiriöt (= sulje puhelin ja sähköposti)
• Tee, jotain mikä saa veresi kiertämään (mene vaikka lenkille)
• Vaihda maisemaa
• Lue kirjaa
• Kuuntele musiikkia
• Luo itsellesi oma kirjoitusrutiini (missä kirjoitat, juotko kupin kahvia vai voimisteletko, missä kohtaa pidät tauon jne.)
• Rakenna mindmap mieleesi juolahtavista asioista
• Sparraile kollegan tai ystävän kanssa
• Kokeile vapaata kirjoittamista
• Etsi kiinnostavia lainauksia muilta kirjoittajilta

Tarjolla on lukemattomia mahdollisuuksia, mutta pääasia on, että teet jotain. Vain siten pääset eroon tyhjän paperin kammon aiheuttamasta hyhmäisestä olotilasta. Ja tämä neuvo pätee muuten moneen muuhunkin asiaan elämässä.