Jokainen meistä on varmasti kuullut sisältömarkkinoinnista – ehkä jopa kyllästymiseen asti. Terminä se saattaa olla kulunut, mutta yritysten markkinointistrategiana toimiva konsepti, kunhan sen luomiseen ja ylläpitämiseen panostetaan. Median murroksen ja tiukentuneiden resurssien myötä monella kapean erityisosaamisalan yrityksellä voi olla vaikea saada ääntään kuuluviin lehdistön kautta. Sisältömarkkinoinnin etu on siinä, että jokainen yritys voi olla julkaisija. Voit kohdentaa viestisi juuri ja ainoastaan kohderyhmällesi ja panostaa esimerkiksi liideissä määrän sijaan laatuun.

Sisältömarkkinoinnissa korostuu hyödyllisyys ja asiakaslähtöisyys. Asiakkaan/potentiaalisen asiakkaan on koettava hyötyvänsä hänelle tuotetusta sisällöstä. Emme Ahjo Communicationsissa käy enää esittelemässä palveluitamme tahoille, joilla ei ole ostotarvetta tai lämmintä kiinnostusta tiettyä markkinointiviestinnän osa-aluetta kohtaan. Panostamme sen sijaan sisältömarkkinointiin muun muassa kirjoittamalla viestintäoppaita. Jaamme niitä ilmaiseksi kaikille kiinnostuneille heidän yhteystietojaan vastaan. Olen avannut markkinointistrategiaamme enemmän edellisessä blogitekstissäni.

B2B-markkinoinnissa luottamussuhde on tärkeä osatekijä ostopäätöksen tekemisessä varsinkin silloin, kun myydään laajoja kokonaisuuksia. Potentiaalinen asiakas täytyy vakuuttaa siitä, että hommahan hoituu! Sisältömarkkinointi on luottamuksen rakentamisessa oiva apuväline: kyllähän avoimesti toiminnastaan, kokemuksistaan ja ajatuksistaan kertovalta toimijalta on mukavampi ostaa kuin tarkasti osaamistaan vartioivalta taholta, joka suostuu ennen kauppaa vain vihjailemaan siitä, mitä voisi olla tarjolla.

Parhaat tulokset mukavuusalueen äärirajoilla

Jokaisen sisältömarkkinoinnin tielle lähtevän yrityksen on kuitenkin pohdittava omalta kohdaltaan, paljonko on liian paljon. Väittäisin, että alalla kuin alalla linja vedetään helposti liian tiukaksi. Jos et kerro tai sano mitään vaan latelet ympäripyöreyksiä, onko sisältösi kiinnostavaa?

Rajanvedosta kannattaa tehdä jatkuvaa: kannusta organisaatiosi sisällöntuottajia kokeilemaan rajoja ja sensuroi tarvittaessa. Näin pääset lähemmäksi kiinnostavuuden rajaa, kuin jos sisältöä tuotettaisiin alunperinkin varovaisella otteella. Sisällössä pitää olla kunnolla pureskeltavaa kohderyhmällesi.

Itse käyn Ahjo Communicationsin markkinoinnin suhteen jatkuvaa keskustelua toimitusjohtajamme Tom Westerénin kanssa. Olemme valinneet osaamisemme jakamisen suhteen hyvinkin avoimen linjan. Itsesensuuri iskee päälle lähinnä suoraan liiketoimintaamme liittyvissä asioissa, kuten tarkoissa luvuissa. Ja tietysti vaalimme asiakkaidemme meille uskomia luottamuksellisia tietoja.

Lopuksi muistutan vielä siitä, että sen lisäksi että tuottamasi sisällön täytyy olla tarpeeksi hyödyllistä kohderyhmällesi, sen täytyy myös herättää huomiota. Aku Varamäki piirsi blogiinsa oivan graafin siitä, miten sosiaalisessa mediassa parhaat tulokset syntyvät hyvän maun rajalla. Kannattaa tsekata! Henkilökohtaisesti toivoisin pääseväni useammin sensuroimaan kollegoitteni tuottamaa sisältöä. Silloin tietäisin vielä varmemmin liikkuvamme parhaiden tulosten maagisella alueella.