Ajatusjohtajuuden rakentamisessa sisäinen viestintä on ulkoista tärkeämpää. Tämän ajatuksen pitäisi olla selvää kuin pläkki, mutta silti se on itsellenikin toden teolla kirkastunut vasta tämän syksyn aikana. Väitän, että järjestys on monessa organisaatiossa edelleen päin mäntyä: sisäistä viestintää kyllä tehdään, mutta parhaat resurssit suunnataan ulkoiseen viestintään.

Miksi suomi ei enää kelpaa korkeakoulukieleksi?
Englannin kieli on vahvistanut asemaansa suomalaisessa korkeakoulutuksessa, eikä syyttä. Silti on hyvä pysähtyä miettimään, mitä äidinkielen osaaminen merkitsee erityisesti viestinnän ammattilaisille. Miten varmistamme, että suomen kielen taito pysyy vahvana myös