Ilmastonmuutos, merien saastuminen, muovijäte sekä eläinten sukupuuttoon kuoleminen tuhoavat maapallon. On epäreilua, että sen pelastaminen on sälytetty niiden niskoille, jotka eivät ole osallistuneet sen turmelemiseen. Onneksi nuoret antavat syytä toivoon. Milleniaalien jälkeinen Z-sukupolvi ei tyydy voivottelemaan, vaan haluaa vaikuttaa ja tekee asioille jotain.
Hollantilainen Boyan Slat kehitti jo teini-ikäisenä käänteentekevän mallin, jolla valtamerten virtauksia voidaan hyödyntää vesien siivoamisessa. Asenteiden muuttuessa on vaikea nähdä, että kymmenen vuoden päästä muovin käyttö olisi läheskään yhtä hyväksyttävää kuin tänä päivänä. Ja suurin syy tähän on nimenomaan kuluttajien luoma paine. Ikea ilmoitti muutama päivä sitten luopuvansa kokonaan kertakäyttöisten muovituotteiden myynnistä.
Nykypäivän kuluttaja tekee ostopäätöksensä ja valintansa arvojen pohjalta. Muutos, joka ohjaa mielipideilmapiiriä, on ollut dramaattinen. Kollegani Eva Torra käsitteli aihetta kattavasti aiemmin blogikirjoituksessaan.
Ajatusjohtajuus muuttaa maailmaa
Hyvän tekemisen teema oli vahvasti esillä toukokuun lopussa järjestetyn viestintäalan suurimman kilpailun EMEA Sabre Awardsin seminaarissa Amsterdamissa, jossa olimme mukana Käyrä maila -kampanjalla.
Pystejä pokkasivat pääosin ne työt, jotka olivat ottaneet vahvasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja joiden avulla saatiin aikaan muutos. Viestinnällä halutaan entistä vahvemmin vaikuttaa asioihin – eikä ainoastaan päättäjätasoon kohdistuvan vaikuttajaviestinnän avulla, vaan aivan ruohonjuuritasoa myöten.
Osuvimmin tämä näkyy merkityksen ja tuoton välillä. Ennen yrityksissä ajateltiin vahvasti tuotto edellä ja merkityksellisyys nähtiin pakollisena pahana ja kulueränä. Tänä päivänä merkityksestä on tullut se tekijä, jonka avulla on mahdollista saavuttaa suurimmat voitot – eikä vain taloudellisessa mielessä.
Yrityksillä onkin entistä keskeisempi rooli muutoksen aikaansaamisessa. Muutosta ei kuitenkaan synny, mikäli teot jäävät yksittäiseen valkopesukampanjaan tai työntekijät eivät ole sitoutuneita. Tämä tarkoittaa, että yrityksen on oltava aito ja työntekijöiden löydettävä arvojen kautta henkilökohtainen merkitys työhönsä. Side ei synny ylhäältä valmiiksi annettuna, vaan arvojen purkamisen sekä keskustelun myötä.
Musta tuntuu
”Value is the new black”, totesi toimitusjohtajamme Heini Hirvonen vastikään ProCom-päivässä, ja lause pitää totisesti kutinsa. Me Ahjossa haluamme rakentaa asiakkaistamme ajatusjohtajia nimenomaan arvopohjaisen toiminnan ja keskustelun kautta.
Maailma muuttuu ja haluamme olla eturintamassa viestinnän keinoin sitä muuttamassa.
Ei siksi, että kuluttajat odottavat sitä, se on yrityksille tuottavaa tai jotta viestintätoimistot voittaisivat palkintoja.
Vaan siksi, koska se on oikein.
