Uutisotsikoissa oli kesällä Vaasan yliopistossa tehty tutkimus siitä, kuinka hyvin yhtiön ylin johto, keskijohto ja muu henkilökunta tuntevat oman organisaationsa arvot. Vaikka tulos oli pöyristyttävä, ei silti lainkaan yllättävä: edes johtajat eivät muista puoliakaan yrityksen arvoista.

Tutkimus toi päivänvaloon sen harmillisen tosiseikan, etteivät organisaatioiden määritellyt arvot todellisuudessa ohjaa kovinkaan monen yrityksen toimintaa. Hälyttävää – ihan kuin laiva ilman kipparia. Yhteinen arvopohja on yhdessä tekemisen ja kehittymisen liima.

Arvot luovat kulttuurin

Tärkeää eivät ole arvot itsessään vaan se, miten ne näkyvät arjessa. Parhaatkaan pelaajat eivät saa mitään aikaan, jos yhteinen suunta ja energia puuttuu.

Syksyllä 2013 puolet nuoresta ja menestyksekkäästä peliyrityksestä, Supercellistä myytiin Japaniin. Pienen peliyhtiön arvo nousi yli kahteen miljardiin euroon. Japanilaisen SoftBankin osuus kaupasta oli 80 prosenttia ja GungHon 20 prosenttia. SoftBank valitsi Supercellin sijoituskohteekseen paitsi sen menestyksen, myös sen yrityskulttuurin ja inspiroivan intohimon vuoksi.

Peliyhtiön arvoissa korostuu vapaus tehdä nopeita päätöksiä ja ottaa riskejä. Yrityksen identiteetti perustuu sen aitoon, pienten tiimien uniikkiin kulttuuriin sekä arvopohjaan, jossa epäonnistumiset käsitellään avoimesti – yleensä skumppalasin äärellä. Tänä kesänä avoimesta kokeilukulttuuristaan tunnetun Supercellin uskomaton kasvutarina sai taas uuden käänteen, kun Tencent-kauppa nosti yhtiön arvon noin 9 miljardiin euroon.

Sanoista tekoihin

Kun arvopohja on kunnossa, on helpompi myös tarttua tilaisuuksiin. Yritysten pitäisi olla asioista rohkeasti jotain mieltä, arvojensa mukaisesti totta kai. Kiinnostavat brändit siirtyvät kantaaottavista sanoista tekoihin.

Tästä upean uskaliaana esimerkkinä on keväällä otsikoihin noussut Orkla Foods Finland, joka sanoutui napakasti irti rasismista. Yhtiön Felix-brändin mainosvideolla tummaihoinen suomalaisnainen kertoo kalastuksesta ja pohtii suomalaisuutta. Somessa nousi esiin kovaääninen joukko, joka ilmoitti ryhtyvänsä boikotoimaan yhtiön tuotteita. “Ei haittaa meitä” Orkla twiittasi ja sukelsi tuhansien suomalaisten sydämiin. Twiitistä alkanut keskustelu ja koko kohun uutisointi tuotti tuhansia jakoja ja toi yritykselle satoja uusia seuraajia.

Dove taas rakentaa upeasti naisten tervettä suhtautumista kauneuteen. Viime vuoden Oscar-gaalan aikaan alkaneessa #SpeakBeautiful-kampanjassa kannustettiin naisia twiittamaan kauniita sanoja negatiivisten sijaan. Taustalla oli Doven tutkimus sosiaalisesta mediasta ja itsetunnosta. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia naisista postaa someen kommentteja, jotka kritisoivat naisten ulkonäköä. “Me voimme vaikuttaa siihen, kuinka tulevat sukupolvet puhuvat itsestään. Yksi positiivinen twiitti voi aloittaa trendin”, kosmetiikkajätti julisti.

Arvot eivät saa olla ulkoa opeteltuja sanoja, vaan tekoja jokapäiväisessä arjessa.