Muistatko Suomessa pitkään pyörineen TV-sarjan Vuoristolääkäri? Sarjan lääkäri on tyyppiesimerkki paljon taiteessa käytetystä – romantisoidusta – lääkärisankarista, joka esitetään vahvana persoonana ja kylän henkisenä selkärankana.
Olen tehnyt vajaat kymmenen vuotta viestinnän kehittämistyötä terveysalan ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa. Törmään jatkuvasti samaan ongelmaan: pelkkä tiedollinen osaaminen riittää yhä huonommin. Jokainen terveydenhoidon ammattilainen joutuu kohtaamaan uuden ajan kylälääkärin vaateet.
Ihmiset uskovat medioituneessa terveyskulttuurissa niihin, jotka näyttäytyvät vahvoina persoonina ja yhteisön henkisinä selkärankoina. Muoto voittaa sisällön. Mutta miksi näin on ja miten ajan vaateet voisi kohdata?
Uuden ajan kylälääkäri ottaa vastuun lähiyhteisöistään
Julkisessa keskustelussa suorastaan kilpaillaan siitä, minkä ammattikunnan työ muuttuu eniten sosiaalisen median ja digitalisaation myötä. Olen puolueellinen, mutta jos puhutaan ammatti-identiteetin muutoksesta, väittäisin, että terveydenhoidon ammattilaiset ovat tämän kilpailun kärkipäässä. Heidän työnsä ei häviä – mutta muuttuu radikaalisti.
Terveysalan asiantuntijuutta kaivataan ja kiistetään enemmän kuin koskaan. Asiantuntijoiden on oltava siellä missä ihmisetkin ovat, rakentamassa ja ylläpitämässä lähiyhteisöä. Jos korkeasti koulutetut asiantuntijat eivät tee sitä, vaihtoehtoisten faktojen tarjoajia kyllä riittää.
Terveydenhoidon ammattilaisten on osallistuttava Facebook-keskusteluihin, kommentoitava blogeihin ja annettava haastatteluja. Näin katkaistaan siivet pseudohömpältä ja kannustetaan kollegoita, jotka ovat valmiita vaikuttamaan mediassa omalla ajallaan.
Tarvitsemme kannustusta, koulutusta ja paljon aktiivisempaa keskustelua terveysviestinnän ja -asiantuntijuuden muutoksesta. Asiantuntijoiden ja organisaatioiden pitää löytää uusia tapoja toimia.
Uuden ajan kylälääkäri tavoittelee ajatusjohtajuutta
Ajatusjohtajuus voi kuulostaa terveysalan asiantuntijan näkökulmasta hieman suureelliselta. Konkreettisemmin voisi puhua näkemyksellisyydestä ja pitkäjänteisestä viestinnästä. On oltava siellä, missä ihmisetkin, ja osattava puhutella heitä.
Julkinen terveysviestintä esitetään usein kahden ääripään kautta: on tiedolla valistamista ja on tunnepitoista mielikuvien kautta vaikuttamista. Kumpikin vaikuttamisen tapa toimii yksinään ja sellaisenaan yhä huonommin. Ihmisten arvostus täytyy ansaita yhä hienovaraisemmin viestinnällisin keinoin, kuten dialogin, tarinallisuuden ja argumentoinnin avulla.
Vaihtoehtoisten faktojen maailmassa pelkkä tosiasioilla valistaminen ei riitä. Me viestinnän ammattilaiset pohdimme kuumeisesti, millaisten narratiivien kautta voimme rakentaa luottamusta ja osallisuutta niin, että vaikuttaminen on mahdollista.
Tarvitaan yhteistyötä. Viestinnän ammattilaisten tueksi tarvitaan uuden ajan kylälääkäreitä, jotka ovat halukkaita kehittämään omaa viestinnällistä osaamista ja antamaan tietotaitonsa koko yhteisönsä käyttöön.
Julkaisemme ensi viikolla pamfletin ”Terveysviestintä ansaitsee ajatusjohtajia”. Kerromme lisää paitsi uuden ajan kylälääkäreistä, myös laajemmin siitä, miksi asiantuntijoiden ja organisaatioiden pitäisi tavoitella ajatusjohtajuutta.