Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.
Kun törmäät yllättäen toimittajaan, vältä äkkiliikkeitä. Älä yritä juosta pakoon: toimittaja on nopeimpia luonnonvaraisia lajejamme. Katso häntä rauhallisesti silmiin ja vastaa hänen kysymyksiinsä, niin selviät kohtaamisesta naarmuitta.
Toimittaja (latinankieliseltä nimeltään Lorem ipsum) on luonnonvarainen eläinlaji, joka on levittäytynyt lähes joka puolelle maailmaa. Suomessa useat toimittajat elävät erikokoisissa laumoissa, joista suurimmat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle (mm. Helsingin keskusta, Ilmala ja Pasila). Yksinäisten, vaeltavien toimittajien osuus on viime vuosina ollut tasaisessa kasvussa laumojen elinympäristön kaventuessa. Toimittaja sopeutuu kuitenkin hyvin erilaisiin oloihin niin kauan kun sille on tarjolla säännöllistä ravintoa.
Suomessa elävä toimittajakanta on ruokavaliostaan melko tarkka ja kelpuuttaa ravinnokseen pääasiassa niin sanottua substanssiasiaa. Jotkin alalajit ovat ajoittain huolestuttavankin huolimattomia ruokailustaan, mutta suurin osa populaatiosta elää edelleen asiasisällöstä. Juomapaikoillaan toimittajaa tulee lähestyä varoen, jos lainkaan.
Väärinymmärretty saalistaja
Suomessa toimittajista liikkuu monia harhaluuloja ja puolitotuuksia, ehkä vahvimpana lajin saalistustavat. Toimittajien väitetään hyökkäilevän yritysjohtajien ja tiedottajien kimppuun, mikä ei tyypillisesti pidä paikkaansa. Vaikka tätä tapahtuukin, on kyseessä lähes aina hyökkäyksen kohteen oma kyseenalainen toiminta, joka herättää toimittajan saalistusvietin.
Sitkeästi itseään toistava ja ydinviestejä jankkaava kohde provosoi helposti myös rauhanomaisen yksilön. Tyynelle, substanssia tarjoavalle johtajalle tai tiedottajalle toimittaja sen sijaan on vaaraton peto. Parhaimmillaan kyseessä on ravintoketjun sijaan eräänlainen symbioosi, jossa lajit auttavat toisiaan.
Kokoaan suuremmaksi tekeytyminen on myös yleinen virhe: toimittajat ovat pienestä koostaan huolimatta luontaisen vastustuskykyisiä isottelulle. Tämän käytöksen taustalla on lajin ominaispiirteiden lisäksi myös Suomen valtion sitoutuminen lajin rauhoittamiseen: ärsyyntynyttäkään toimittajaa ei saa kohdella väkivalloin. Valitettavasti monissa maissa toimittajien oikeuksiin ei suhtauduta yhtä valistuneesti kuin meillä.
Osallistu pelastusoperaatioon
Toimittajakanta on Suomessa laskussa elinympäristön kavennuttua. Suomalainen toimittaja on kehityksen jatkuessa vaarassa joutua uhanalaisten lajien listalle.
Jos haluat tukea suomalaisten toimittajien suojelutyötä, tilaa Hesari, paikallislehtesi tai esimerkiksi vapaavalintainen aikakauslehti. Ajoittainen radion kuuntelu ja television katselu on myös rakkauden teko suomalaista mediaa kohtaan. Toimittajaa ei voi kesyttää, mutta sen ahkera suojelutyö on paitsi arvokasta myös sivistävää.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
Monessa organisaatiossa ”kaikki viestivät”: asiantuntijat, esimiehet, projektipäälliköt. Tämä on tehokasta, mutta viestinnän laatu alkaa elää omaa elämäänsä. Tässä kohtaa tekoäly voi olla pelastus.
Miten lääkeyhtiön kannattaa lisätä tautitietoisuutta sääntelyn rajoissa? Vastaus löytyy strategisesta ja vaikuttavasta viestinnästä sekä siitä, miten potilaat, ammattilaiset ja yhteiskunta saadaan mukaan.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
