Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.
Sosiaalisen median ja internetin loputtomaan virtaan liittyy joka sekunti tuhansia uusia ääniä. Televisioruutuun mahtuu yksi kasvo kerrallaan.
Pääministeri Juha Sipilän poliittisista kannoista voi olla montaa mieltä, mutta ainakaan häntä ei voi syyttää linjojen takaa johtamisesta. Keskiviikkoillan televisiopuhe oli askel valokeilaan. Sipilä otti katseen kameraan, toivotti hyvää iltaa ja kertoi vartin verran, mitä hän ajattelee.
Pääministeri laittoi itsensä likoon ja otti mediatilan haltuunsa arastelematta. Aika näyttää herättikö televisioesiintyminen valtakuntaa, mutta ainakin Twitter lähti leikkiin mukaan. Jo silkka #Sipilä-hashtagin määrä osoitti, että pitivätpä suomisomettajat puheesta tai eivät, he eivät voineet jättää sitä huomiotta.
Mä odotan pääministerin nauhoitettua puhetta televisiosta. Näin 2015 tässä on jotain kummallista. #sipilä
— Jenna Karas (@karasjenna) 16. syyskuuta 2015
On tämä hauskaa. Puhe, jossa hyvin vähän tunteita, herättää todella paljon tunteita. #sipilänpuhe #PMpuhe
— Kari Räisänen (@KariRaisanen) 16. syyskuuta 2015
Sipilä sai somessa tuoreeltaan kritiikkiä ulosantinsa sujuvuudesta ja innostavuuden puutteesta. Tälle oli perusteensa: Sipilän sanoma olisi iskenyt syvempään, jos hän olisi saanut muotoiltua sen suoraan lähetykseen ja luonnollisin sanankääntein. Kempeleläisestä insinööristä ei kuoriutunut lämminhenkistä ja vetoavaa Suomen Obamaa.
Mutta se tuskin oli kenenkään odotuksissakaan. Puisevanakin puhe teki tehtävänsä, alleviivasi Sipilän viestejä ja terävöitti hänen tavoittelemaansa johtajakuvaa. Televisioesiintymistä on helppo pitää vanhanaikaisena ja propagandahenkisenä, mutta pääministeri onnistui stimuloimaan keskustelua muissa kanavissa valitsemalla areenansa taitavasti.
Oliko puhe raikas täsmäase vai setämäinen monologi? Jos jälkimmäinen, siitä ei olisi vaivan arvoista kirjoittaa blogia.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
Monessa organisaatiossa ”kaikki viestivät”: asiantuntijat, esimiehet, projektipäälliköt. Tämä on tehokasta, mutta viestinnän laatu alkaa elää omaa elämäänsä. Tässä kohtaa tekoäly voi olla pelastus.
Miten lääkeyhtiön kannattaa lisätä tautitietoisuutta sääntelyn rajoissa? Vastaus löytyy strategisesta ja vaikuttavasta viestinnästä sekä siitä, miten potilaat, ammattilaiset ja yhteiskunta saadaan mukaan.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!