Samalla Suomessa on satoja tai tuhansia terveysalan organisaatioita, jotka kipuilevat näkyvyyden kanssa. Toimittajat eivät soittele. Mikä on näiden terveystoimijoiden ratkaisu? Valitettavan monet pistävät paukkunsa digitaaliseen mielikuvahöttöön. Etsitään helpointa polkua. Ei uskalleta dialogin tielle, jossa asiantuntijuus pääsisi arvoonsa.

Tarvitsemme uuden ajan kylälääkäreitä

Toisin kuin voisi luulla, tuntemani henkilöbrändit eivät ole itsensämarkkinoinnin guruja. Sen sijaan heidän polttoaineenaan toimii intohimo, uteliaisuus, vahva sitoutuminen korkealaatuiseen osaamiseen sekä rohkeus toimia julkisesti omilla kasvoillaan. He ovat uuden ajan kylälääkäreitä, ajatusjohtajia, jotka ovat valmiita pistämään itsensä julkisesti likoon tärkeiden asioiden puolesta. He ovat valmiita testaamaan omat arvonsa ja uskomuksena julkisessa keskustelussa tehdäkseen jotain itseään suurempaa.

Pitkäjänteisyys ja usko omaan asiaan tekevät vaikutuksen niin toimittajiin kuin some-kansaan. Uuden ajan kylälääkäreitä suorastaan vaaditaan johtamaan kansanjoukkoja.

Entä sitten ne sadat tai tuhannet terveysalan yritykset, järjestöt ja julkistoimijat? Siellä jos jossain pitäisi olla asiantuntemuksen ja pitkälle viedyn eettisen pohdinnan. Miksi he kääntyvät näinä aikoina niin usein keikarien puoleen – etsien vastausta mielikuvamainonnasta – sen sijaan, että tavoittelisivat ajatusjohtajan, uuden ajan kylälääkärin, asemaa?

Terveysalan asiantuntijatoimijat eivät ole vielä oppineet uutta avointa kulttuuria. Heillä jos jollain on ratkaisuja ja dataa, joista pitäisi kertoa ilomielin ja joita pitäisi työstää yhdessä eteenpäin. Silti – ainakin toistaiseksi – ulospäin viestittäessä valitaan mieluummin helpompi mielikuvamainonnan tie.

Miten voimme luoda uutta rohkeampaa viestintäkulttuuria?

Olen itse asiantuntijana sosiaalisen median katujen kasvatti. Tiedän, miltä tuntuu saada julkista henkilöön menevää kritiikkiä sen jälkeen, kun on tehnyt isoja tulevaisuuteen suuntautuvia avauksia sydän vereslihalla. Olen kokenut irrallisuutta ja ulkopuolisuutta. Samalla olen saanut olla kokemassa historiallista digimurrosta lähtien sosiaalisen median aamuhämäristä.

Kouluttajana ja konsulttina olen vuosien varrella nähnyt, mitä digiajan ajatusjohtajuus terveydestä vaatii. Vaikuttavuuden kannalta keskeisintä ei ole tiedollinen osaaminen. Ei myöskään uusien trendikkäiden työkalujen hallinta. Eikä se, oletko nuori vai vanha, kokenut tai untuvikko. Tärkeintä on epävarmuuden sietäminen ja valmius julkiseen, usein kivuliaaseen oppimisprosessiin.

Kirjoitamme Ahjossa tällä hetkellä terveysviestinnän pamflettia. Lupaamme antaa vastauksia siihen, mitä on terveysviestinnän ajatusjohtajuus. Se ei ole vain ketterien henkilöbrändien omaisuutta. Suurempien organisaatioiden kohdalla tarvitaan kuitenkin pitkälle vietyä strategista työtä. Tästä keskustelemme pamflettia varten haastateltavien terveysvaikuttajien kanssa. Tästä sitoudumme keskustelemaan kanssasi lähivuodet – kenties hamaan tulevaisuuteen.

Terveysviestintä ansaitsee ajatusjohtajia!