Edessäsi on Ahjon blogi. Viestintä on paitsi työtämme, myös osa jokapäiväistä elämää. Blogissa käsitellään molempia.
Tahtotila, prosessi ja asiakasrajapinta. Kuulostaako tutulta? Näitä termejä on saatettu viljellä sinunkin työpaikallasi.
Yhteiskunnallisesti vaikeana aikana kielenkäyttö on mennyt mutkalle. Suoran puheen sijaan työelämässä suositaan epämääräisiä termejä, joiden taakse yritetään piiloutua.
Hesarin artikkeli on yksi esimerkki suomen kielen käytöstä viime aikoina virinneestä keskustelusta. Se on tervetullutta, ja kaipaamme sitä lisää. Vaikeat asiat eivät katoa kieltä mutkistamalla. Päinvastoin. Selkeä ja avoin viestintä lisää luottamusta.
Kirkkautta ajatteluun
Tutkija Mari K. Niemi harmitteli Helsingin Sanomissa keväällä sitä, että yhteiskunnallisen keskustelun muodot ja kieli eivät enää avaudu kaikille kansalaisille. Kielitaitomme on rapautumassa. Se taas vahvistaa yhteiskunnan polarisoitumista. Tulevaisuuden uhkakuva on, että vain osa kansalaisista pystyy ottamaan osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hoitamaan arkisia asioitaan pankeissa ja virastoissa.
Lukeminenkin on vähentynyt – etenkin alle 24-vuotiaiden joukossa. Lukeminen ruokkii luovuutta, laajentaa maailmankuvaa ja rikastuttaa kielenkäyttöä. Se on yksi hyvä keino kielitaidon petraamiseen heti tässä ja nyt.
Hyvää suomen kieltä tulee vaalia. Sujuva kieli kertoo selkeästä ajattelusta.
Suomen kielen vaalimisen puolesta,
Noora Valkonen & Noora Niemelä
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
Monessa organisaatiossa ”kaikki viestivät”: asiantuntijat, esimiehet, projektipäälliköt. Tämä on tehokasta, mutta viestinnän laatu alkaa elää omaa elämäänsä. Tässä kohtaa tekoäly voi olla pelastus.
Miten lääkeyhtiön kannattaa lisätä tautitietoisuutta sääntelyn rajoissa? Vastaus löytyy strategisesta ja vaikuttavasta viestinnästä sekä siitä, miten potilaat, ammattilaiset ja yhteiskunta saadaan mukaan.
Jätä yhteystietosi ja kuvaa lyhyesti mihin tarvitset apua. Palaamme pikapuoliin!
