Kuin nuorallakävelijät, organisaatiot joutuvat tasapainoilemaan yleisön tarpeiden ja odotusten keskellä, samalla kun yrittävät pitää kiinni organisaation omasta äänestä ja uskottavuudesta. Vaikka sanotaan, että “huonoa julkisuutta ei ole olemassa’’, ikävä tosiasia on, että yksikin hätiköity liike voi horjuttaa tasapainoa nuoralla. Kuinka tässä haastavassa taiteenlajissa oikein pärjää?

Kohti nuoran päässä odottavaa palkintoa

Ansaitun median käsitteellä viitataan organisaation saamaan näkyvyyteen ja huomioon eri kanavissa, joka saavutetaan ei-maksullisin keinoin. Sen tavoitelluin muoto on usein toimittajan kirjoittama artikkeli organisaatiosta tai organisaatiolle tärkeästä teemasta. Mediaviestinnällä tarkoitetaan organisaation tietoisia ja suunniteltuja viestinnän toimenpiteitä, joilla pyritään kiinnittämään median huomio.

Sen lisäksi, että ansaittu media on edullisempaa kuin maksettu mainonta, ansaittu medianäkyvyys on usein myös uskottavampaa ja luotettavampaa. Uskottavuus perustuu siihen, että toimittajat noudattavat journalistisia periaatteitaan työssään. Näin ollen yleisö suhtautuu uutiseen tai artikkeliin usein luottavaisemmin kuin maksettuihin mainoksiin. Suomalaisten yleinen luottamus uutismediaan ja asiantuntijoihin on säilynyt korkealla vuodesta toiseen*. Siksi mediaviestintään kannattaa satsata.

Kun tasapaino horjuu

Nuorallakävely ei ole riskitöntä puuhaa. Ansaitun median kohdalla on otettava huomioon, että toimittaja itse valitsee näkökulman, ja organisaatioiden on ymmärrettävä, että heillä on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten heitä kuvataan mediassa. Toimittajan tehtävänä on tarjota yleisölleen ajankohtaista, kiinnostavaa ja faktapohjaista sisältöä eikä toimia eri organisaatioiden ilmaisena äänitorvena. Näistä syistä on ensiarvoisen tärkeää, että organisaation sanojen takana on myös arvoja, läpinäkyvyyttä ja konkreettisia tekoja.

Organisaation arvot toimivat mediaviestinnässä tasapainottavana voimana. On hyvä miettiä oman mediaviestinnän lähtökohtia. Kenelle viesti on tarkoitettu? Miksi haluamme nostaa tämän aiheen esiin? Pelkkä myynninedistämistarkoitus paistaa usein herkästi läpi ja sisältö jää ontoksi. Mediaviestintä on hedelmällisintä, kun sitä toteutetaan yhteisen hyvän nimissä. Mikä on organisaation yhteiskunnallinen positio ja missio, jonka vuoksi työtä tehdään? Arvopohjan ollessa kunnossa on myös helpompi saada muita sidosryhmiä puolelleen. Kun nuoralla kävelevä horjuu, arvot luovat perustan, joka tukee ja ohjaa pinteessä.

Toinen kohta, jossa tasapaino tuppaa organisaatioilla horjumaan, on sisältö. Mielenkiintoista juttua ei nyhjäistä tyhjästä. Omalle työlleen usein sokeutuu, ja jokainen oma uutinen tuntuu relevantilta. Ikävä paljastaa, että suurelle yleisölle ne valitettavan harvoin ovat yhtä kiinnostavia. On kuitenkin olemassa keinoja, joilla organisaation omien viestien huomioarvoa ja kiinnostavuutta saadaan lisättyä. Viisaita askelia ottamalla voidaan varmistaa tasapainon säilyminen näissä korkeuksissa.

Askeleet onnistuneeseen mediaviestintään

• Mene suoraan asiaan: Selkeä ja napakka viestintä säästää toimittajan arvokasta aikaa ja tekee aiheen käsittelystä sujuvaa
  
• Arvot kuntoon: Mieti, minkä yhteiskunnallisten teemojen eteen organisaatiosi on valmis toimimaan – mikä on organisaation tarkoitus?
• Kohdenna oikein:  Älä tarjoa juttuasi kaikille – pohdi, kenelle viesti on tarkoitettu, ja valitse oikeat kohdemediat sekä avaintoimittajat
• Data, Data, Data: Suomalaisessa yhteiskunnassa faktapohjaista tietoa arvostetaan – hyödynnä tutkimuksia ja tilastoja vahvistaaksesi viestiäsi
• Älä unohda asiantuntijoita: Kokeile valjastaa organisaatiosi sisäinen asiantuntemus tiedotteen ääneksi tai hyödynnä muita viiteryhmien edustajia lisäämään viestin painoarvoa
• Ajoitus on kaikki kaikessa: Tiettyinä ajanjaksoina mediassa on ruuhkaa ja juttuvinkkien tarjonta ylittää kysynnän – löydä strategisen suunnittelun avulla ne hetket, jolloin tarinasi voivat erottua ja saavuttaa halutun huomion

Tarvitsetko tukea mediaviestinnässä? Autamme mielellämme! Ota rohkeasti yhteyttä tai varaa ilmainen pikakonsultointiaika täältä.

* Lähde: https://www.mediaalantutkimussaatio.fi/tutkimukset/reuters/