Ilahduin muutama viikko takaperin, kun markkinointitoimisto AdvanceB2B juhlallisesti twiittasi: ”Pakollinen etätyö! AdvanceB2B haastaa kaikki yritykset mukaan tarkastelemaan omia etätyömenetelmiään!” Hälventääkseen etätyöhön liittyvää negatiivista stigmaa toimisto lanseerasi pakollisen puolivuosittaisen etätyöviikon.
Teema oli lokakuussa esillä myös viestintätoimistoalan kattojärjestön ICCOn kansainvälisessä Global ICCO PR Summit -konferenssissa Helsingissä. Merkityksellistä ei ole suinkaan se, missä työtä tehdään, vaan miten ja miksi. Tärkeintä ei ole enää se, että toimistolla istutaan oikea määrä tunteja, vaan työstä syntyvät tulokset. Kun työntekijä voi hyvin, tulokset seuraavat mukana.
Etätyötä pidetään kuitenkin yhä edelleen peikkona monissa työpaikoissa. Sitä vastoin viestintä ja vuorovaikutus nähdään monissa organisaatioissa niin itsestäänselvyytenä, ettei niiden laatuun ja toimivuuteen edes kiinnitetä huomiota. Tässä juuri onkin suuri paradoksi.
Panosta vuorovaikutuksen laatuun ja toimivuuteen
Karkeasti yleistäen monet työyhteisöjen ongelmat johtuvat liian vähäisestä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Viestintä nähdään vielä turhan usein yksisuuntaisena tiedottamisena, kun sen nimenomaan pitäisi olla hedelmällistä vuorovaikutusta – osallistumista ja osallistamista.
Moderneissa organisaatioissa asiantuntijat tulevat ja menevät kukin omassa rytmissään, jolloin aikaa kasvokkaisille kohtaamisille saattaa olla harvakseltaan. Useat yritykset myös toimivat ympäri maailmaa, eri kielialueilla ja aikavyöhykkeillä. Kasvokkaiset kohtaamiset ovat tärkeitä, mutta yhtä tärkeää on huolehtia, että työntekijöille löytyy luontevia paikkoja kohdata ja vaihtaa ajatuksia myös virtuaalisesti.
Lisäksi monet asiantuntijat ja etenkin nuoret työelämän tulokkaat karsastavat vanhahtavaa 9–5-ajattelua. Asiantuntija ei ole kone, jonka aivot laitetaan päälle ja pois, kun kellokortti leimataan, eivätkä tutut seinät ympärillä paranna työn laatua tai tehokkuutta.
Aikaisempaa vapaampi toimintaympäristö avaa uusia mahdollisuuksia ja vapauksia, mutta se myös edellyttää vahvaa luottamusta sekä vastuuta. Organisaatioissa pitäisi ensisijaisesti panostaa vuorovaikutuksen laatuun ja toimivuuteen: osallistavaan ja avoimeen kulttuuriin sekä esimerkiksi sisäiseen viestintään suunnattuihin viestintäsovelluksiin ja sosiaaliseen mediaan. Digiajan johtajan on tärkeää opetella käyttämään kaikkia mahdollisia viestintäkanavia.
Monet menestyvät yritykset uskaltavat toimia uudella tavalla ja houkuttelevat näin myös parhaat tekijät. Hyvä brändi on hyvän yrityskulttuurin heijastuma.
Meillä Ahjossa otetaan AdvanceB2B:n haaste ilolla vastaan. Kollegani vietti syksyllä viikon etätöissä Ateenassa, ja myös itselläni on keväällä luvassa pidempi etäjakso. Tästä pian lisää.
