Seminaarin puheenvuorot herättelivät ajatuksia ja keskustelua luottamuksesta, työkulttuurista, tiimeistä, sisäisestä viestinnästä ja itsensä johtamisesta.

Luottamuksesta kirjankin kirjoittanut Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tarttui aiheeseen pintaa syvemmältä ja tarjosi esityksensä aikana monta ajatusta pureskeltavaksi, kuten ”viestintä on luottamuksen rakentamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.”

Luottamus kasvaa kun sitä jaetaan

Itselleni esityksestä jäi erityisesti mieleen Pentikäisen oma tarina siitä, miten häneen oli luotettu ja kuinka tämä antoi pontta uusiin työhaasteisiin. Jokaisella meistä lienee kokemuksia taitojen ja varmuuden kehittymisestä, kun joku on luottanut ja antanut valtuudet toimia. Toisaalta monella on varmasti kokemuksia juuri päinvastaisistakin tilanteista.

Ymmärrän hyvin, ettei ole aina helppoa olla varmistelematta, että asiat hoituvat. Mutta kuten Pentikäisen esitys toi esiin, luottamuksen puute tulee organisaatiolle kalliiksi, koska silloin kuluu paljon aikaa sopimiseen, valvontaan ja selvittelyyn. Organisaation  sisäinen vahva luottamus puolestaan näkyy työn jouhevuutena.

Yksi konkreettinen luottamuksen osoitus on päätösvallan luovuttaminen muille. Muun muassa johtamisvalmentaja Risto Ahonen Liitoksesta painotti asiaa puheenvuorossaan. Kitkaa syntyy, kun asioita ei puhuta auki ja valta annetaan vain näennäisesti. Joskus pallo taas voi yksinkertaisesti tipahtaa käsistä niin, että kenelläkään ei ole selvää varmuutta päätösvallan haltijasta.

Yrityskulttuuri ja luottamus kulkevat käsi kädessä

Supercellin viestintäjohtaja Linda Åström avasi yrityksen työkulttuuria ja tiimikeskeistä organisaatiomallia. Supercellissä tiimeillä on omat vastuualueensa. Päätökset tavoitteista ja niiden toteuttamistavoista tehdään tiimien sisällä ilman, että niitä pitää erikseen hyväksyttää johdolla. Toimintaperiaatteena on, että jos taloon on palkattu parhaat osaajat, heihin kannattaa myös luottaa.

Sekä Åström että Törmäys-seminaarille tilansa avannut Työeläkeyhtiö Varma toivat puheenvuoroissaan esiin yrityskulttuurin rakentamisen olevan jatkuvaa työtä. Hyvä työkulttuuri ei koskaan ole staattinen tila, jonka voi saavuttaa ja sitten ikuisesti säilyttää samanlaisena, vaan se muuttaa aina muotoaan ja uudet ihmiset tuovat siihen oman mausteensa.

Jokainen on 100 % vastuussa yhteisen tavoitteen toteutumisesta

Mihin tahansa ongelmaan on helpompi etsiä ulkopuolisia syyllisiä kuin kehittää omaa toimintaansa. Useinhan kehittyminen tyssää siihen, että johto ei ymmärrä ja alaiset ovat niin vaikeita. Risto Ahonen nosti kuitenkin tärkeän pointin siitä, että vaikka valta ei jakaudukaan tasapuolisesti, vastuu on jokaisella aina sataprosenttinen. Jokainen on vastuussa omasta työstään ja siitä, että tekee parhaansa yhteisen tavoitteen eteen.

Mikael Pentikäinen toi esiin, että luottamus lähtee liikkeelle itseluottamuksesta ja Tero Tiitun mukaan hyvän tiimipelaajan on tunnettava myös itsensä. Ahosen puheenvuoron yksi tärkeimpiä pointteja oli, että hyvä itsensäjohtaja ei odota, että häntä johdetaan hyvin, vaan kertoo esimiehelleen tai projektista vastaavalle mitä tarvitsee, jotta voisi työskennellä parhaalla mahdollisella tavalla.

Valitettavasti kaikkea ei saanut mahtumaan yhteen blogikirjoitukseen. Parhaimpia paloja kannattaakin käydä kurkkaamassa Twitteristä #törmäys2018-tagin takaa. Suurkiitos järjestäjille: ProCom, HENRY, Liitos ja HAAGA-HELIA Ammattikorkeakoulu, sekä aktiivisille osallistujille!