Eduskunta on maamme ehkä julkisin keskusteluareena. Siksi sen jäsenten olisi opeteltava uudelleen keskustelemaan asiallisesti ja sivistyneesti. Yritysmaailmassa sen sijaan jo ymmärretään asiallisen ja vastapuolta kunnioittavan retoriikan merkitys.

Viime aikoina moni kokenut poliitikko on ilmoittanut jättävänsä eduskunnan. Keskustan kansanedustaja Tapani Tölli tiivisti Hesarissa myös monen politiikkaa kotisohvalta seuraavan synkät tunnelmat kuvaillessaan havaitsemaansa muutosta.

Artikkelissa Tölli kertoo politiikan muuttuneen pinnallisemmaksi ja mielikuvien alkaneen ajaa tosiasioiden edelle. Keskusteluissa sekoittuvat suuret ja pienet asiat eivätkä keskustelijat osaa asettaa niitä enää mittasuhteisiin.

Ikävintä Töllistä on, että edustajat tulkitsevat ja ymmärtävät toisiaan tahallaan väärin ja hyökkäävät sitten näkemyksien, joita vastapuoli ei edes tosiasiassa esittänyt, kimppuun.

”Se on näennäiskeskustelua. Se on todella väsyttävää. Sillä ei ole mitään tekemistä yhteisten asioiden hoitamisen kanssa”, Tölli kuvailee. Olen täsmälleen samaa mieltä väistyvän kansanedustajan kanssa.

Emme saa hyväksyä keskustelukulttuurimme kaappausta

Aiheen käsittely jatkui Hesarissa viime viikolla jutussa, jossa mm. arveltiin perussuomalaisten menestyksen tuoneen ärhäkkyyttä myös muiden puolueiden puheisiin. Miten surullista! Eduskuntaan äänestämämme, sinällään fiksut poliitikot antavat ääriliikkeiden vaikuttaa jopa siihen, miten asioista puhutaan. Tämä ei näy enää pelkästään somessa, jossa liian usein irti pääsevät ihmisyyden alhaisimmat piirteet, vaan myös moitteetonta käytöstä (periaatteessa) edellyttävässä eduskunnassa.

Ruotsissa kansanmuusikot ovat yhdessä nousseet vastustamaan musiikkinsa käyttöä äärioikeiston kampanjoinnissa. Meillä Suomessa pitäisi olla sisua nousta yhdessä vastustamaan asiallisen keskustelukulttuurimme kaappaamista.

Kiteytys ei ole sama kuin kärjistys

Samaan aikaan kun eduskunta keskittyy näköalattomaan, lyhytjänteiseen ja populistiseen kinasteluun, Arkadianmäen ulkopuolella satsataan korkeatasoiseen argumentointiin. Yritykset ja organisaatiot tilaavat meiltä Ahjosta yhä enemmän koulutuksia, joissa valmennetaan asiantuntijoita tuomaan viestinsä esiin tehokkaasti.

Valmennuksissa pureudumme mm. ydinviestien kiteyttämiseen ja nasevaan esitystapaan.  Mutta: kiteytys ei merkitse samaa kuin kärjistys. Korkeatasoinen verbaliikka ei tarkoita vastustajan lahkeessa roikkumista ja räkyttämistä. Asioiden eteenpäin vieminen ei onnistu omaan poteroon jumittumalla, vaan taitavalla neuvottelulla.

Ärhäkimpien poliitikkojen toimintamalleilla ei pärjäisi yritysmaailmassa sekuntiakaan.

Mutta sitä saamme mitä tilaamme. Kun kärjistetyt puheenvuorot saavat runsaimmin palstatilaa ja twiitit eniten klikkauksia, niitä viljelevät muutkin kuin populistipoliitikot. Kun sormi on seuraavan kerran tykkäysliipaisimella, pohdi, tykkäätkö viestistä koska se on sanottu kärjekkäästi – vai koska se on hyvin perusteltu ja relevantti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *