Viesteillemme on tarjolla aina vain enemmän formaatteja. Vaarana on runsaudenpula: emme saa hullaantua viestimme muodosta, vaan meidän on palveltava sen substanssia.

Markkinoinnin ja viestinnän saralla riittää hyvin keinovalikoimaa omien tai yrityksen ajatusten jakamiseen. On tekstiä, kuvaa, videota, podcasteja, somesisältöjä ynnä muuta – ja näitä kaikkia voi jakaa omissa kanavissaan, ostamalla mainostilaa tai pyrkimällä päivän uutisiin.

Sudenkuoppana toimii usein kuitenkin se, että viestijä haksahtaa suosimaan sisällön ja substanssin sijaan muotoa tai kanavaa.

One size does not fit all

Ihmisaivoilla on tapana tehdä yksinkertaistavia päätelmiä vastaanottamastaan tiedosta. Vanha viisaus “sitä saa, mistä maksaa” ohjaa meitä ajattelemaan, että mitä enemmän rahaa toimenpiteeseen käytämme, sitä suurempi menestys on edessä. Inhimillinen halu kuulua joukkoon ja olla suosittu puolestaan saa meidät monesti peesailemaan uusimpia trendejä.

Tämä on hyvin tyypillistä ja joissain tapauksissa myös viisasta: yksinkertaiset ajatusmallit estävät esimerkiksi karkean alibudjetoinnin tai herättävät pitämään silmällä, mitä alalla tapahtuu. Maailma on kuitenkin paljon monimutkaisempi kuin mitä pääkoppamme antaa ymmärtää – siksi kaavamaisuus on osattava haastaa ja metsä nähtävä puilta.

Viestinnässä tämä tarkoittaa sitä, että sanomaansa on katsottava kylmän rauhallisesti sekä raa’an rehellisesti ja mietittävä, miten se pääsee parhaiten perille. Kaikki kanavat ja sisältömuodot eivät yksinkertaisesti sovi kaikkiin tarpeisiin, olivatpa ne miten tyylikkäitä tai muodikkaita hyvänsä.

On videoita – ja sitten on videoita

Hyvä esimerkki vääränlaisesta muodonpalvonnasta on jokaisen viestin videoiminen. On täysin totta, että kiinnostumme visuaalisesti rikkaista sisällöistä helpommin kuin pelkästä tekstistä ja varsinkin hyvin tehty video on loistava tapa viestiä – mutta ei aina.

Kehnosti suunniteltu ja toteutettu video ei tehosta sanottavaasi lainkaan ja voi saada sinut myös näyttämään osaamattomalta. Veikkaisin, että Sanoman konttoreissa toivotaan vieläkin, että vuoden 2008 johdon joulutervehdysvideon voisi vetää retroaktiivisesti takaisin ja korvata sen selkeästi kirjoitetulla, hyvin kuvitetulla sähköpostilla.

Esimerkki hyvästä, mieleenpainuvasta videon käytöstä puolestaan on Metro Train Melbournen kolmeminuuttinen, humoristinen animaatio- ja musiikkivideo Dumb Ways to Die. Junaliikenteen turvallisuus jää harvinaisen hyvin mieleen tarttuvan biisin ja hauskojen animaatiohahmojen avulla.

Kaikelle on aikansa ja paikkansa

Eri kanavia ja sisältömuotoja kannattaa tietenkin kokeilla ennakkoluulottomasti. Koska rapatessa roiskuu, osa kokeiluista menee pieleen – mutta samalla organisaatio oppii uutta. Älä anna epäonnistumisen lannistaa: somekampanja voi ontua viestittäessä yrityksen arvoista, mutta tuoda mahtavia tuloksia rekryviestinnän saralla.

Kanavien ja keinojen vertailu on hieman kuin vertaisi polkupyörää ja bussia: molemmat ovat kelpo kulkuvälineitä, mutta sopivat eri tilanteisiin. Jos mielesi tekee kokeilla jotakin uutta, muttet ole varma, miten alkaa luoda esimerkiksi kiinnostavia verkkotekstejä tai millä kärjellä sukeltaa sisältömarkkinoinnin maailmaan, kysy meiltä. Neuvomme mielellämme.

Kuva: muokattu Ethan Robertsonin kuvasta, Stocksnap.io

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *